|
SISÄLLYSLUETTELO
| EDELLINEN | SEURAAVA
| TULTA!-SIVUT
ALKUUN
Julkaistu Global Revival News'in
luvalla
Internet-sivu: http://www.crown-house.com/Revival/grn.htm
Sähköposti: editor@kuwas.freeserve.co.uk
1.
MELINDA FISH: TORONTOSTA MAAN ÄÄRIIN
Vuodesta
1994 lähtien Pyhän Hengen virran siunaukset ovat kulkeutuneet
maan ääriin organisoimattoman ja kaikilta maailman mantereilta
tulleen ihmisjoukon kuljettamana, niiden, jotka ovat tulleet
voimakkaasti vaikutetuiksi siitä, mitä Jumala on tekemässä Torontossa.
Pian
sen jälkeen kun Pyhä Henki ensin kertaa laskeutui Torontossa
tammikuussa 1994 alkoivat uutiset levitä ensin Ontariossa suusta
suuhun, sitten internetin välityksellä niin, että Torontosta
tuli ensimmäinen hengen vuodatuksen paikka, joka julkaistiin
internetissä.
"Ennen
kuin tiesimme, mitä oli tapahtumassa," sanoo John Arnott, "meidät
ympäröi kutsujen tulva kaikkialta maailmasta." Tietäen,
etteivät hän ja Carol voisi mitenkään täyttää kaikkia pyyntöjä,
John Arnott, TACF:n vanhempi pastori, kääntyi henkilökuntansa
ja useiden sananpalvelijoiden puoleen, joista hän tiesi, että tuore
vuodatus vaikutti voimakkaasti heissä. Kenenkään näiden ihmisten
kasvot eivät olleet komeilleet minkään sliipatun, nelivärisen
kristillisen aikakauslehden ilmoituksissa. Sen sijaan nousi esiin
joukko "nimettömiä", "kasvottomia" kiertäviä julistajia,
jotka kantoivat uutta voitelua maan ääriin saakka. Tänä päivänä Toronton
kiertävät julistajat kuljettavat edelleen uutisia seurakuntiin,
kehitysmaihin ja etäisiin kyliin.
Toronton
kiertävät julistajat, jotka näinä päivinä kuluttavat matkalaukkuja
ja lentokoneen istuimia, pitävät tukikohtanaan Torontoa ja toimivat
John Arnottin ja Toronto Airport Christian Fellowship'in johtoryhmän
alaisina. He ovat liitetyt toinen toisiinsa pastoreina ja evankelistoina.
Jotkut heistä eivät elä Toronton alueella, mutta Toronton vuodatus
on muuttanut heidän elämänsä ja seurakuntansa täydellisesti.
Curtis
Hinds oli kiertävä julistaja jo ennen kuin hän tuli TACF:iin
vuonna 1992. Hän tuli tähän Hengen liikehdintään "loppuun
palaneena ja hämmentyneenä". - "Olin niin työhön suuntautunut,
että minun oli vaikea lähestyä Jumalaa pitäen ainoana päämääränäni
vain sitä, että saisin olla lähellä Häntä." - Kun Curtis
alkoi 'imeä' Jumalan läsnäoloa Torontossa, vastaanottamalla toistuvasti
rukouksia puolestaan, Herra alkoi elvyttää häntä. Kun hänen sydämensä oli
eheytynyt ja hän pääsi läheisempään yhteyteen Herran kanssa,
alkoi tulla kutsuja saarnata ja opettaa.
Ray
Young, joka oli aikaisemmin ollut kiertävä helluntailais-evankelista
saapui Torontoon huhtikuussa 1994, koska muutamat ystävät hellävaraisesti
painostivat häntä käymään Torontoon. Jumala muutti hänen elämänsä pysyvästi.
Oltuaan toistuvasti Toronton voitelulle alttiina Ray tajusi vähitellen,
että häneltä puuttui Jumalan rakkauden kokemus.
"Sanoma,
joka otti minut valtaansa oli Isän ehdoton rakkaus," Ray
muistelee. Noin kuukautta myöhemmin kun Ray oli rukouksessa kotona
ja lukemassa efesolaiskirjeen ensimmäistä lukua, "Jumala
astui huoneeseeni ja kiersi kätensä ympärilleni. Siinä oli niin
paljon rakkautta, että ajattelin kuolevani." Tämä kokemus
avasi Raylle sisäisen parantumisen prosessin, alueen, jonka Ray
myöntää torjuneensa ennen kuin sai tämän kokemuksen.
Rayn
sydän ja palvelutehtävä muuttuivat hänen Jumalan kohtaamiskokemuksensa
kautta. "Enää ei ollut tarvetta ponnistella hyviin suorituksiin
ja kantaa kokousten vastuuta omilla harteillani." Vuonna
1995 Ray alkoi matkustaa jälleen, nyt osana TACF:n matkustustiimiä saarnaten
eri maissa.
SIUNAUKSEN
HEDELMÄ
Jokainen
Toronton matkustava julistaja voisi varmaankin kirjoittaa kirjan
saarnaamisensa kokemuksista. Kirja sisältäisi jotain samanlaista
kuin aikaisempi herätyksen kirjallisuus mukaan lukien kuuluisa
'JOURNAL OF JOHN WESLEY'
(John
Wesleyn päiväkirja). Jokainen aiemmin julkisuudelle tuntematon
palvelija on todistanut torontolaisten hellästi 'Isän siunaukseksi'
kutsuman voitelun elämää muuttavista vaikutuksista.
Guy
Chevreau, joka tuli Torontoon 1994 loppuun palaneena baptistipastorina
ja jolla oli tohtorin arvo kirkkohistoriaan ja herätykseen liittyvillä alueilla,
alkoi vastaanottaa itsekin vain muutamia päiviä alkuperäisen
läpimurron jälkeen. Hyvin pian Guy alkoi opettaa keskiviikkoisin
ja torstaisin Toronton päiväkokouksissa, jotka olivat työntekijöiden
perehdyttämistilaisuuksia. Guyn hyvin perustellut opetukset herätyksen
historiasta vaikuttivat suoraan siihen, että herätyksestä tuli
uskottava monille tuhansille uteliaille pastoreille, jotka epätoivoisesti
halusivat tietää, oliko voitelu todellinen vai vain liioiteltua
jäljittelyä.
Vuodesta
1994 lähtien Guy, joka ennen sitä ei ollut saarnannut muualla
kuin oman kirkkokunnan puhujapöntöissä, on matkustanut 26 maahan
ja 160 kaupunkiin. Hänelle on kertynyt niin paljon lentomailibonuksia,
että hän ja hänen perheensä ovat voineet matkustaa yhdessä Etelä-Afrikkaan,
Australiaan, Uuteen Seelantiin, Saksaan, Sveitsiin, Itävaltaan,
Englantiin ja käydä kolme kertaa Disneylandissa!
Puhuessaan
siitä, mitä hän on nähnyt palvelutyössään näiden viimeisten kuuden
vuoden aikana, Guy sanoo: "En ole henkilökohtaisesti koskaan
tuntenut niin suurta hedelmän kantamisen ja täyttymyksen tunnetta.
Tuntuu että olen tekemässä sitä, mitä Herra on koko aikuisikäni
ajan valmistanut minut tekemään." Aluksi Guy puhui enimmäkseen
konferensseissa, mutta nyt hän käyttää yli 70% palvelutyöstään
lähetyskentällä. Guyn eniten myyty kirja "Catch the Fire" (suom. "Sateet
tulevat") oli ensimmäinen kirja, joka julkaistiin Toronton
vuodatuksesta. Guy on käyttänyt tosi paljon aikaa Elliott Tepperin
ja Betelin kanssa, joka on kansainvälinen Madridissa sijaitseva
palvelutyönäky, joka suuntaa toimintansa huumausaineisiin sidotuille.
Tästä hän on tänä vuonna kirjoittanut uuden kirjan nimeltään "We
dance because we cannot fly" (Tanssimme, koska emme voi
lentää).
Eräs
Guyn muistiin parhaiten jääneistä kokouksista, siitä lähtien
kun vuodatus alkoi, tapahtui lokakuussa Madridissa, Betel'issä Espanjassa.
Ylistyslaulun lopussa Guy tunsi Jumalan sanovan, "NYT." Nousin
ja sanoin: "Monet teistä haluatte juuri sitä, mistä olemme
laulaneet. Näet muutokset miesten ja naisten elämässä ympärilläsi.
Jeesus on tehnyt sen heidän elämässään. Jos et ole koskaan pyytänyt
Jeesusta puhdistamaan elämääsi ja asettamaan sitä ennalleen,
tule." Muutamassa hetkessä oli 60 ihmistä edessä ja monet
heistä olivat kyyneleissä kun Jumalan rakkaus puhdisti heidät.
Guy muistaa sen innostuksen, jota hän tunsi sinä iltana katsellessaan
näitä samoja miehiä, jotka nyt Herralle antautuneina palvoivat
Jumalan kirkkauden loistaessa heidän silmistään.
Gordon
Grieve, eräs toinen Toronton kiertäviä julistajia, oli baptistiseurakunnan
pastori Guelphistä, Ontariosta. Gordon tunnustaa että uudistus
hyökkäsi yllättäen hänen kimppuunsa joulukuussa 1994. Fundamentalisti
baptistina Gordon oli ollut vastustamassa yliluonnollisten Hengen
lahjojen toimintaa nykyaikana. Kun uudistus tuli, Gordon löysi
itsensä tekemässä parannusta 42 vuotta pitämästään ajatuskannasta,
jonka tuloksena oli ollut ilkeitä hyökkäyksiä Kristuksen ruumista
vastaan.
Nyt
myös Gordon matkustaa maapallon ympäri täynnä Pyhää Henkeä ja
toimien voimakkaasti profeetallisessa sanassa ja evankelioinnissa.
Hänen oma paikallinen seurakuntansa on kokenut sen, mitä Gordon
kutsuu "kirkastetuksi Pyhän Hengen kuohunnaksi". Hänen
seurakuntansa on kolmen viime vuoden aikana käyttänyt enemmän
kuin kolmasosan ajastaan rukoukseen kansojen puolesta. "Me
itkemme ja iloitsemme yhdessä profeetallisesta sanasta, jota
meidän on nyt mahdollista jakaa niille alueille eri puolilla
maailmaa, joiden puolesta olemme rukoilleet."
Gordon
muistaa erityisesti erään sellaisen tilanteen kokouksessa Oslossa,
Norjassa, jossa hän vastaanotti epätavallisen profetian sanan.
Hän muistaa sanoneensa: "Muslimit alkavat tulla tähän seurakuntaan,
joten valmistautukaa kasvuun." Kolme viikkoa myöhemmin viisikymmentä muslimia
ilmestyi kokoukseen siinä seurakunnassa ja 45 antoi sydämensä Jeesukselle.
Ennen kuin vuosi oli loppunut, 280 muslimia oli vastaanottanut
Jeesuksen juuri siinä seurakunnassa, vaientaen epäilevien äänet
seurakunnassa.
Gordon
ja muut matkustavat julistajat ovat kaikki olleet todistamassa
parantumisen ihmeitten ja merkkien jyrkkää lisääntymistä, mikä on
seurannut heidän julistustaan siitä lähtien kun uudistus alkoi.
Usein hän näkee Pyhän Hengen parantavan ihmisiä kaikenlaisesta
syövän ja hedelmättömyyden väliltä. Gordon on laskenut, että lapsia
on syntynyt neljällekymmenelle eri avioparille, jotka aikaisemmin
olivat kykenemättömät saamaan lasta, kun Herra on nostanut heidän
yltään hedelmättömyyden kirouksen.
John
Freel, entinen babptistipastori, jonka uudistus vuonna 1994 veti
mukaansa, huomasi matkustavansa Englantiin neljän muun TACF:n
johtajan kanssa huhtikuussa 1995. "Pidimme lähes 28 kokousta
13 päivän aikana ja vitsailimme että niin kauan kuin voimme pysyä hereillä,
voisimme nähdä Jumalan liikkuvan!" Siitä hetkestä alkaen
alkoi tulla kutsuja.
"Catch
the Fire" konferenssissa lokakuussa 2000 John tapasi naisen
Staten Islandista, New Yorkista, joka oli yliluonnollisella tavalla
saanut kultapaikan hampaaseensa. Vuoden 1999 alusta lähtien John
muistaa tämän ilmiön tapahtuneen lukuisissa kokouksissa.
Jeremy
ja Connie Sinnott, TACF:n ylistyspastorit, eivät matkustaneet
koskaan palvelutyössään kunnes Toronton vuodatus laukaisi heidät
kansakuntiin. Jeremy ja Connie muistavat voimakkaita kokouksia
olleen muun muassa Japanissa, Filippiineillä ja Mindanaon saarella.
Filippiineillä eräässä kokouksessa
ihmiset matkustivat mailikaupalla ja jotkut tulvien läpi, jonka
taifuuni oli aiheuttanut edellisenä päivänä. Suuret joukot ihmisiä pakkautui
rakennukseen, joka oli suunniteltu puolelle siitä määrästä. Ihmiset
ottivat vastaan nopeasti kutsun pelastumiseen ja parantumiseen. "Emme
ole koskaan nähneet että niin suuri prosenttiosuus läsnäolijoista
paranee fyysisesti," Sinnottit kertoivat.
Toisessa
kokouksessa Mindanaon saarella innostus palvontaan niin, että Jeremy
ei kyennyt johtamaan heitä hiljaiseen intiimiin palvontaan. Yli
kahdenkymmenen minuutin ajan ihmiset huusivat ja palvoivat, täysin
antautuen Jumalalle. "Ihmiset näyttivät olevan kokonaan
tietämättömiä siitä, että olimme siellä." Sinnott'it tajusivat
sitten, että eräs syy miksi Jumala oli lähettänyt heidät sinne
oli, että he opettaisivat ihmisille kuinka päästä syvempään lähiyhteyteen
taivaallisen Isän kanssa.
YDINSANOMA
Kaikki
Toronton matkustavat julistajat sanovat, että heidän ydinsanomansa
on intiimi yhteys Jumalan kanssa. Tämä on tulos tästä Hengen
vuodatuksesta. Peter ja Heather Jackson, jotka matkustivat jo
ennen vuotta 1994 puhuen Isän sydämestä, ovat niitä, jotka ovat
nähneet Herran voitelevan heidän sanomansa paljon voimakkaammin
tämän uuden Pyhän Hengen vuodatuksen jälkeen. Huolimatta siitä,
että heillä oli jo aikaisemmin ymmärrystä Jumalan rakkaudesta
Peter ja Heather olivat masentuneet siitä, että seurakunnassa,
jota he olivat aloittamassa eräässä kaupungissa Toronton ulkopuolella,
puuttui kestävää hedelmää ja joillakin sen jäsenillä oli nyrpeitä asenteita.
Peter
tuli Toronton kokouksiin Randy Clarkin kanssa tammikuussa 1994
ja nauroi neljä päivää, kun Pyhä Henki paransi hänen sydämensä ja
uudisti hänen uskonsa intohimoon Jeesusta kohtaan. Hän kehotti
hellävaraisesti Heatheria, joka oli tullut liian masentuneeksi
osallistuakseen edes seurakunnan kokouksiin, tulemaan Toronton
kokouksiin. Heather alkoi vastaanottaa Jumalan tuoretta kosketusta
ja kokemuksellista Isän rakkauden tuntemista. Peter ja Heather
ovat sitä mieltä, että intiimi yhteys Isän kanssa on tämän Hengen
liikehdinnän ensisijainen ilmestys. Peter ja Heather näkevät,
että on suuri ero ennen ja jälkeen siinä kuinka ihmiset voivat
ottaa vapaasti vastaan Jumalan rakkauden ja jakaa sitä eteenpäin. "Haluamme
vain nähdä, että seurakunnat kaikkialla alkavat imeä itseensä Jumalan
rakkautta," sanovat Jacksonit, joiden kalenteri vuodelle
2001 on täynnä kutsuja paikallisiin seurakuntiin useille mantereille.
Kun
herätys alkoi Jacksonit olivat paikallisseurakunnan pastoreina,
Ian ja Janice Ross olivat apulaispastoreina Torontossa. Ian oli
jättänyt houkuttelevan uran IBM:n johtajana ottaakseen vastaan
tehtävävastuita Toronton seurakunnassa. Myös heidän sanomansa
on nyt tämä Isän parantava rakkaus.
"Meidän
täytyy painautua Jumalan läheisyyteen siihen intiimiin paikkaan,
missä tunnemme vapauden levätä päämme Isän sylissä. Emme voi
enää selviytyä pelkästään teologisella ymmärryksellä koskien
Hänen kiintymystään meitä kohtaan. Me tarvitsemme kokemuksen
tästä itse henkilökohtaisesti, omistaen tämän totuuden sydämissämme," Ian
sanoo.
"Jos
joku todella kokee tämän siunauksen, tämä liike tulee muuttamaan
hänen elämänsä jokaisen näkökohdan. Ellet ole muuttunut, silloin
et ole saanut sitä. Se on yliluonnollinen kohtaaminen Jumalan
kanssa, joka tulee muuttamaan sinut pysyvästi. Ymmärrät sydämen
tasolla, että olet täydellisesti rakastettu ja hyväksytty siksi
että olet lapsen asemassa Jumalaan Isään nähden."
KUSTANNUKSET
Tämän
sanoman jakamisessa on usein suuria henkilökohtaisia kustannuksia.
Guy Chevreau on poissa perheensä luota 125 - 145 päivää vuodessa. "Meidän
on täytynyt oppia hyvin erilainen perherytmi" sanoo Guy.
Hän pitää itsensä ajan tasalla poikansa baseball tapahtumista
videonauhojen avulla ja piristää perhettään puhelinsoitoilla
ja sähköposteilla, kuten kaikki Toronton matkustavat julistajat
tekevät.
Kaikki
haastatellut matkustavat työntekijät kuvailivat myös jaksoja,
jolloin he ovat tunteneet syvää yksinäisyyden tunnetta. Ian Ross
sanoo, "Tämä voi olla yksinäistä elämää, koska olet koko
ajan liikkeellä." Hän kuvaa sitä tunne-elämän painetta,
joka tulee siitä, että liittyy äkillisesti pastoreihin ja heidän
seurakuntiinsa kaikkialla maailmassa ja sitten on jätettävä heidät
vain muutaman päivän jälkeen. Toiset kertoivat, että heillä on
'irrallisuuden' tunne kun matkustavan palvelutyön välttämättömyys
erottaa heidät jatkuvasta yhteydestä kotiseurakuntansa läheisiin
ihmissuhteisiin.
Yksinäisyyden
voittamiseksi Toronton matkustavat julistajat kehittävät suhteita
toistensa kanssa ja jakavat vaikeita kokemuksia päivällisellä kotiympäristössä.
Jacksonit pitävät usein yhteyttä Ian & Janice Rossin ja Rob & Dawn
Critchleyn kanssa, jotka myös matkustavat silloin kun Rob ei
ole johtamassa ylistystä Torontossa.
Heather
Jackson voittaa yksinäisyyden tunteensa viettämällä aikaa Jumalan
läsnäolossa. Hän ja Peter kuljettavat paristokäyttöistä CD soitinta
ja imevät yksityisesti ajankohtaista uudistusmusiikkia siellä missä ovat
kulloinkin.
Toinen
vaikeus, jonka he kaikki kokevat on, että joskus seurakunnat,
jotka kutsuvat heidät, eivät ymmärrä heidän taloudellista pulmaansa.
Kaikki Toronton matkustavat julistajat saavat kuten kirjoitukset
sanovat 'elatuksen evankeliumista'. Kukin matkustusviikonloppu
edustaa palasta heidän elämästään, jolloin heidän on mahdollista
nähdä Jumalan liikkuvan, mutta joskus sitä seuraa sydämen murhe
siitä, että työskentelee saamatta paljonkaan taloudellista korvausta.
Kaikilla heillä on asuntoon liittyvät menot, auton maksut ja
muut laskut kuten millä tahansa perheellä. Auttaakseen heitä ylläpitämään
keskitason tulot, tulee paikallisen seurakunnan, joka kutsuu
heidät hyväksyä vastuu tarjota vähintään neljännes siitä tulosta,
koska heillä on vain kolme tai neljä viikonloppua kuukaudessa
elättääkseen perheensä.
Toronton
matkustavilla työntekijöillä on minimikorvaus päivää tai kokousta
kohti, jonka John Arnott on vahvistanut varmistaakseen, että heidän
tarpeensa tulevat täytetyiksi. Tämä tekee heille mahdolliseksi
jatkaa siunauksen levittämistä ilman, että heillä on taloudellinen
paine, ja tekee heille myös mahdolliseksi levittää tulta köyhyyden
rasittamiin kansoihin ja vankiloihin, missä he eivät saa mitään
taloudellista korvausta.
PETTYMYKSIÄ
Näiden
haasteiden lisäksi Toronton matkustavat työntekijät kokevat myös
murhetta siitä, kun seurakunnat, joiden kanssa he ovat työskennelleet,
näyttävät innostuneesti vastaanottavan vuodatuksen, mutta sitten
myöhemmin vetäytyvät. Ian ja Janice Ross, jotka ovat nähneet
Isän siunauksen purkautuvan paikallisissa seurakunnissa kaikkialla
maailmassa, kertovat nähneensä seurakuntia, jotka tulivat virtaan
useita vuosia sitten, ja ne alkoivat tottua siihen väärällä tavalla
sekä pitää sitä itsestään selvyytenä. Toiset "vetäytyvät
etäämmäksi Jumalasta," Ian sanoo, "ja haluavat pelata
varman päälle, asettaen etusijalle viihdytyslinjan pyörittämisen
tai pitäytyen tunnustuskunta-ajattelussa koskien uudistusta mieluummin
kuin ottaa riskiä seurata Jumalaa, tapahtui mitä tahansa."
Peter
Jackson, joka rakastaa olla seurakunnissa, jotka ovat nälkäisiä sille,
mitä Jumala on vuodattamassa, tuntee myös tyrmistystä, kun seurakunnat
vetäytyvät tai muuten menevät Jumalan johdatuksen edelle, yrittäen
pakottaa Pyhää Henkeä takaisin suoritusperusteisilla ohjelmilla. "Kunpa
he vain jatkaisivat vastaanottamista," Peter ja Heather
sanovat. "Jatkuva Jumalan läsnäolon kokeminen on kaikki
kaikessa."
Mutta
yksikään heistä ei salli pettymysten pysäyttää heitä. He ovat
kaikki radikaalisti muuttuneet ja todistavat, etteivät koskaan
halua palata siihen, mikä on aikaisemmin ollut tavallista seurakunnissa.
MITÄ SEURAAVAKSI?
Innokkaat
kysyvät monilta heistä: "Mitä tulee seuraavaksi?" Tähän
Curtis Hinds vastaa, "Mitä muuta on olemassa?" Curtis,
joka nauttii tästä herätyksestä niin paljon, että hän kutsuu
itseään "sotilaaksi, jolla on juhlahattu päässä" on
nähnyt enemmän uskoon tulemisia viimeisen neljän vuoden aikana
kuin aikaisemman kymmenen palveluvuotensa aikana.
Mutta
nähdä pelastumisia tapahtuvan hyvinvoivissa seurakunnissa ja
konferensseissa ei riittänyt Curtisille. Hän on sallinut virran
kuljettaa palvelutyötään Brasiliaan, missä hän on perustanut
orpokodin Brasilian suunnattomalle katulapsijoukolle. Hänen kutsunsa
virrata tällä tavalla tuli näyssä, joka hänellä oli sen jälkeen
kun uudistus alkoi, ja jossa hän näki suuren joukon katulapsia,
joilla kaikilla oli hänen omat kasvonsa. Hänen sydämensä tuli
niin kosketetuksi, että nyt Curtis kuluttaa paljon ajastaan siellä.
Curtis
uskoo, kuten myös muut Toronton matkustavat julistajat, että olemme
alkamassa nähdä maailman suurinta sielujen sadonkorjuuta, mitä koskaan
on ollut. Jos kysyt häneltä, mitä meidän pitäisi tehdä, hän vastaa: "Ruokkikaa
nälkäisiä. Antakaa lasi vettä janoiselle. Käykää katsomassa sairaita.
Saarnatkaa ilosanomaa maailmalle, joka epätoivoisesti etsii todellisuutta.
Antakaa Jumalan virran kuljettaa teitä siihen, mikä on Jumalan
sydämellä kaikkein kallisarvoisinta: Jumalan lapsiksi luodut
tulevat Hänen lapsikseen lunastuksen kautta."
Ian
Ross uskoo, että monet ihmiset, joita vuodatus on siunannut,
tulevat kokemaan koetuksen aikakausia, mutta jos he kestävät
koetukset ja kuivuuden jaksot, he tulevat astumaan Hänen yliluonnollisen
huolenpitonsa uuteen ulottuvuuteen, johon kuuluu parantumiset
ja ihmeet.
Gordon
Grieve ihmetteli äskettäin, "Päättyykö matkustamisen kausi
ollenkaan?" 24 tunnin kuluessa tästä ajatuksesta hän sai
neljältä eri henkilöltä profeetallisia ilmoituksia, jotka kuvasivat
räjähdystä, joka on tapahtumassa palvelutyössä. Gordonin mukaan
taivaallinen Isä kertoi hänelle, "Tämä on alku. Sinun pitäisi
nähdä mitä on tulossa!"
2.
BRENDA KILPATRICK: VIRTA TULEE PENSACOLAAN
Olimme
mieheni John Kilpatrickin kanssa vuonna 1994 Jumalan odotushuoneessa.
Samalla kun rukoilimme palavasti herätystä seurakuntaamme, meillä oli
vakavia tarpeita perheessämme. John'in äiti oli syövän takia
kuolemansairas. Hän sai hoitoa vanhustenkodissa jossa kävin katsomassa
häntä joka päivä.
Tänä aikana
mieheni kuuli, että Torontossa oli Jumalan liikehdintä. Hän rohkaisi
minua menemään ottamaan selvää ja lupasi huolehtia isoäidistä.
Sovimme näin ja helmikuussa 1995 ystäväni Shirl ja minä lensimme
Torontoon muutamaksi päiväksi nähdäksemme, mitä Jumala oli tekemässä.
En tiennyt mitä odottaa, mutta halusin yksinkertaisesti enemmän
Häntä.
ENSIMMÄINEN
KOSKETUKSENI TORONTOSSA
Toronto
Airport Christian Fellowship seurakunnan ylistys oli erilaista
kuin helluntailainen tyyli, johon olin tottunut, mutta tiesin
heti paikalla, että tämä oli Jumalasta! Ensimmäisessä iltakokouksessani
siellä tulin hyvin uniseksi ja minusta tuntui, että olin väsynyt
matkustamisesta. Myöhemmin opin, että se mitä luulin väsymykseksi,
olikin Jumalan läsnäolon kirkkaus 'kabod'.
Seuraavana
iltana nautin ylistysjaksosta, mutta vieraileva julistaja oli
pitkästyttävä. Sanoin Herralle, "Jos Sinä olet tässä paikassa,
tule ja kohtaa minua rukousjonossa, koska en koe yhtään mitään!"
Kun
Shirl ja minä seisoimme rukousjonossa, nuori nainen tuli luokseni
ja kysyi, "Mitä tarvitset Herralta?" Sanoin, "Olen
pastorin vaimo ja olen täällä virvoittuakseni."
Hän
alkoi rukoilla, muttei koskaan koskettanut minua. Välittömästi
tunsin voimakkaan lämmön pääni päällä, joka pysähtyi niskaani.
Varpaani nousivat pystyyn ja panin käteni ympärilleni, koska
en halunnut 'kaatua kohteliaisuudesta', ja sitten huomasinkin
olevani lattialla. Makasin siellä 45 minuuttia, mikä oli ihme,
koska minulla oli selkävaiva. Herra paransi minut täydellisesti
sinä iltana eikä minulla sen jälkeen ole ollut mitään ongelmia
selässä.
Kun
yritin nousta ylös, en voinutkaan! Olin juopunut Hengestä, mikä oli
kokonaan uusi kokemus minulle. Kun istuin siellä lattialla tuntien
itseni tyhmäksi, katsoin ympärilleni ja huomasin lievästi ylipainoisen
naisen vasemmalla puolellani, jonka vatsa vapisi niin kuin hyytelö,
silloin kun hän ei voihkinut. Tiesin, että Jumala oli parantamassa
häntä fyysisesti.
Toinen
nuori nainen lähelläni kirkui, kun Jumala vapautti hänet. Erään
miehen kädet tärisivät hämmästyttävällä voimalla. Kaikkialla
ympärilläni kuulin naurua, mutta mikään kokemus sinä iltana ei
loukannut minua. Tiesin, että Jumala oli tekemässä yhdessä tunnissa
sellaista, mitä kukaan tohtori tai psykiatri ei voisi koskaan
tehdä.
Shirl
auttoi minua nousemaan lattialta ja takaisin hotellihuoneeseemme.
Lensimme kotiin seuraavana päivänä tietämättä todellakaan, mitä Jumala
oli tehnyt minulle tai mitä Hänellä oli varattuna meille.
Seuraavana
sunnuntai-aamuna mieheni pyysi meitä kertomaan matkastamme Torontoon.
Kerroimme,
kuinka näimme 3000 ihmistä, jotka olivat tulleet Torontoon kaikkialta
maailmasta suurin odotuksin parantuakseen ja vapautuakseen, eivätkä he
pettyneet! Emme kertoneet manifestaatioista, joita olimme nähneet.
Sitten John pyysi jokaista istumaan ja aloitti sanomansa.
Seurakunnassamme
oleva Georgia-niminen nainen, joka oli ollut baarityttönä ennen
pelastumistaan vain vuotta aikaisemmin, jäi seisomaan samalla
kun mieheni jatkoi saarnaamista. Hän seisoi 45 minuuttia silmät
suljettuna ja kädet täristen, aivan niin kuin sillä miehellä Torontossa!
Myöhemmin
sain tietää, että lähellä paikkaa, missä Georgia oli seisomassa,
eräs ylistysryhmän jäsen oli kaatunut lattialle Pyhän Hengen
voiman alle. Sitten mies, joka oli kokenut kauhean tapahtuman
kahdeksan vanhana, eikä ollut kyennyt itkemään siitä lähtien,
alkoi itkeä. Olin niin innostunut, että kirjoitin Pyhälle Hengelle
viestin, jossa luki, "Ooh, Pyhä Henki, Sinä olet täällä aivan
samoin kuin olet Torontossa. Tee seurakuntamme yhtä nälkäiseksi
sinuun kuin Georgia. Ooh, ole hyvä, lähetä meille herätys!"
HENKILÖKOHTAINEN
HERÄTYKSENI
Herra
alkoi vapauttaa minua seuraavalla viikolla. Monien vuosien ajan
menneitten haavoittumisten linnakkeet, väärä minäkuva ja arvottomuuden
tunteet, syyllisyys ja häpeä olivat painaneet minua alas. Uskoin
jopa paholaisen valheen, että mieheni olisi voinut saavuttaa
enemmän palvelutyössään, jos hän olisi valinnut toisen vaimon.
Huusin
jatkuvasti Herralle, "Miksi tunnen tällä tavalla?" Minusta
tuntui, että olin tehnyt jotain väärää ja loukannut Jumalaa,
mutta näytti, että Herra oli hiljaa. En koskaan pysähtynyt lukemaan
Raamattua, ja tein parannusta, tunnustin ja seisoin sanan päällä parhaalla
osaamallani tavalla. Vaikka en ollut koskaan luopunut toivostani
Herrassa, olin masentunut ja olin antanut periksi itselleni.
Aivan kuin auto tarvitsee öljyn vaihtoa, tarvitsin Jumalan puhdistavan
minut ja antavan minulle tuoreen öljyn.
Kun
palasin Torontosta, aloin kokea sellaista läheisyyttä Herran
kanssa, jota en koskaan tiennyt olevan olemassa. Rakastan John
Kilpatrickia, mutta tämä rakkaus, joka minulla oli Herraan, oli
erilainen. Tämä suhde tyydytti syvällisesti henkeni. Herra oli
tavannut herättää minut, mutta nyt se oli erilaista. Minulla
oli innostus ja odotus Hänen kohtaamiseensa.
Monissa
tilanteissa heräsin aamuisin, menin kammiooni ja polvistuin nojatuolini
eteen. Laitoin pääni alas niin kuin olisin Isän sylissä. Sitten
sanoin, "Isä, tässä olen," ja välittömästi Hänen läsnäolonsa
lämpö tuli ylleni aivan kuin olisin ollut teepussi teekannussa,
kääriytyneenä Jumalan läsnäolon lämpöiseen veteen. Hän kyllästi
minut kirkkautensa läsnäololla. Joka päivä vietin tunteja Herran
edessä. Vuosia olin rukoillut, että Herra koskettaisi minua ja
muuttaisi sydämeni. Halusin olla puhdas ja miellyttää Häntä.
Sitten
kun Herra kosketti minua, en voinut rukoilla sanoilla. Oli vain
kiitollisuuden ja syvän rakkauden kyyneleitä Häntä kohtaan. Tunsin
kirkkauden aaltojen tulevan ylleni. Aika ajoin se oli niin voimakasta,
että muistan sanoneeni Herralle, "Ellet lopeta sitä, kuolen
tähän!" Hän oli todellakin 'hiljentänyt minut rakkaudellaan'
Rukoileminen
oli tullut helpoksi. Raamattu tuli eläväksi minulle. Koin uutta
palvonnan tasoa, ja aloin nauttia tanssimisen vapaudesta Herran
edessä kodissamme. Mieheni tuli kotiin ja näki minun tanssivan,
ja hänen hengellinen nälkänsä alkoi lisääntyä. Seuraavan neljän
kuukauden ajan koin suunnatonta läheisyyttä Herran kanssa. Olin
päässyt Hänen lepoonsa!
Jatkoimme
herätyksen rukousta sunnuntai-iltaisin ja naiset pitivät lisäksi
rukouskokousta torstai-aamuisin. Eräänä torstaina kaksi naista
veivät minut pastorin huoneeseen kertoakseen minulle raamatunkohdan.
Kun he alkoivat lukea, tunsin kirkkauden aaltojen tulevan pääni
ylle. Taivutin pääni ja sanoi, "Ooh, tunnen Herran läsnäolon!" Hänen
läsnäolonsa valtasi minut, enkä liikkunut seuraavan kahden tunnin
aikana! En voinut puhua, vaikka kuulin naisten kysyvän toisiltaan,
mitä oli tapahtunut minulle. Ystäväni Shirl yritti selittää kuinka
Jumala oli koskettanut minua.
Hiukan
myöhemmin mieheni tuli ja kysyi: "Mikä vaimollani on hätänä?" Naisten
täytyi lähteä, mutta he selittivät, mitä oli tapahtunut ja että olin
ollut tässä asennossa usean tunnin ajan. Mieheni istui sohvalle
ja kysyi, "Oletko kunnossa? Luuletko, että selviät tästä?
Meidän täytyy lähteä nyt, koska minulla on hallituksen kokous
tänä iltana." Yritin todellakin avata silmiäni, mutta en
voinut.
Sitten
hän huudahti: "Hyvä, tämän täytyy varmasti olla Herrasta!"
Äkkiä aloin
nauraa. Näin näyn aasista, jonka suu oli täysin auki naurusta
ja minä olin se aasi! Nyt minun nauruni oli vatsan tyhjentävää ja
se tuli itkun purskahdusten välissä. Se kaikki oli uutta minulle,
eikä se varmasti ollut mitään 'ladylike' käytöstä!
John
onnistui lopulta auttamaan minut autoon ja saamaan kotiin. Vaihdoimme
vaatteita ja menimme ulos syömään paikalliseen kahvilaan. Kun
istuimme nauttimassa ateriaamme, mieheni katsoi minuun ja sanoi, "Katsohan,
jos tämä tapahtuisi jollekin toiselle, en uskoisi sitä. Mutta
koska tunnen sinut ja elämäsi, tiedän, että Jumala on lähettämässä herätystä seurakuntaamme!" Ja
siinä samassa mieheni alkoi itkeä! Minä nauroin, tietäen, ettei
hän koskaan voisi tehdä mitään tällaista julkisesti. Oli ihanaa
nähdä Jumalan koskettavan häntä.
Ei
ainoastaan mieheni ollut nälkäinen Jumalan puoleen, vaan seurakunnan
henkilökunta alkoi janota lisää Herraa. Useimmat heistä tekivät
matkan Torontoon ja Herra kosketti heitä väkevästi siellä, paitsi
Johnia, joka sairastui eikä voinut lähteä.
BROWNSVILLEN
HERÄTYS ALKAA
Isän
päivänä 18. kesäkuuta 1995 taivaallinen Isämme tuli seurakuntaamme.
Aamukokouksessa mieheni julisti: "Hei, tässä se on! Astukaa
sisälle! Tämä on sitä, mitä olemme rukoilleet!" Sitten ilman,
että kukaan kosketti häntä hän kaatui Hengen voiman alle, johon
hän jäi neljäksi tunniksi! Jumala suuteli Johnia ja sanoi: "Nyt
lepää!"
Pyhä Henki
tuli ja muutti seurakuntamme pysyvästi. Tänään melkein 6 vuotta
myöhemmin, yli 3,5 miljoonaa ihmistä on tullut kaikkialta maailmasta
saadakseen lisää Herralta. Yli 134000 ihmistä on pelastunut.
Monet luopiot ovat palanneet kotiin; toiset ovat parantuneet
ja vapautuneet. On valtavaa kun saa olla todistamassa sielujen
tulemista Herran luokse ja nähdä heidän elämänsä muuttuvan ihmeellisellä tavalla
tässä herätyksessä.
Nyt
todella tiedän, millainen seurakunnan tulisi olla. Tämä on sadonkorjuun
aikaa, suurimman kokoamisen aikaa, mitä maa on koskaan nähnyt.
Brownsvillen vuodatus on yksi pieni osanen siinä, mitä Jumala
on tekemässä maailmassa. Se on vain prototyyppi siitä, mitä Jumala
haluaa vuodattaa jokaiseen seurakuntaan. Mutta meillä kaikilla
täytyy olla Hänen läsnäolonsa henkilökohtaisesti sydämiemme kaikkein
pyhimmässä, jotta tämä herätys jatkuu.
(Ote
julkaisusta 'EXPERIENCE THE BLESSING!' (Koe siunaus!), päätoimittaja
John Arnott, saatavilla nyt TACF:stä tai on-line kirjakaupastamme
internetissä.)
Brenda
Kilpatrick on Brownsville Assembly of God'in pastorin John Kilpatrickin
vaimo, Pensacola, Florida, Pensacolan herätyksen tapahtumapaikka.
(c)
Toronto Airport Christian Fellowship
Lähde: Spread the Fire TACF
3.
17000 JÄSENEN SOLUSEURAKUNTA KIEVISSÄ
"Sanat
voivat tuskin kuvata kokoustani 33-vuotiaan nigerialaisen pastori
Sunday Adelajan kanssa," kertoo Ralph Neighbour, yksi maailman
tunnetuimmista soluseurakunta-asiantuntijoista. "Sunday
kutsuttiin opiskelemaan Neuvostoliittoon ennen perestroikkaa
19 vuoden iässä. Hän pelastui vain muutamia viikkoja ennen matkustamistaan
Neuvostoliittoon. Hän oppi tekemisen kautta kaiken. Hänellä ei
ollut mitään kosketusta länsimaiseen kulttuuriin - hänen 'Uskon
Sanan Raamattuseurakuntansa' ei liity millään tavalla 'Uskon
Sanan' liikkeeseen USA:ssa. Seurakunnan kokouksiin osallistuu
17000 ihmistä ja 12 johtajalla on vastuullaan 1000-2500 jäsentä,
jotka kokoontuvat soluryhmissä. Sunnuntaisin vuokrataan urheiluhalli
ja siellä pidetään joka viikonloppu useita kokouksia. Hän aikoo
lähettää 12 lähintä työtoveriaan istuttamaan sisarseurakuntia
kaikkialle maailmaan," sanoo Neighbour.
Sunday
Adelaja sanoo: "Tulin Valkovenäjän valtion yliopistoon Minskiin
opiskelijana vuonna 1987. Ollessani siellä perustin kaksi kristillistä seurakuntaa
ja myöhemmin luovutin ne paikallisille pastoreille. Valmistumiseni
jälkeen 1993 muutin Kieviin, missä työskentelin toimittajana
televisioyhtiölle. Sitten Jumala kutsui minut perustamaan toisen
seurakunnan - megaseurakunnan! Pyrkimyksemme on ennen kaikkea
kouluttaa uskovia Ukrainasta lähetystyöhön Lähi-Itään ja Kiinaan.
Aloitimme Kiev'in 'Uskon Sana'- seurakunnan 1994 seitsemän jäsenen
kanssa. Tänään seurakunta on yksi Euroopan suurimpia, ja siinä on
17000 jäsentä (maaliskuu 2001). Olemme perustaneet 15 satelliittiseurakuntaa
Kieviin, 15 tytärseurakuntaa ympäröiville alueille ja 70 muihin
kaupunkeihin Ukrainassa, Venäjällä, Moldovassa, Valkovenäjällä ja
Georgiassa. Raamattukoulussamme nimeltään 'Joosuan sukupolven
raamattukoulu' on tällä hetkellä 1000 ihmistä joka päivä ja huumeista
vapautumisohjelmamme on kyennyt liittämään 700 entistä huumausaineiden
käyttäjää uudelleen yhteiskuntaan."
"Me
koemme monenlaisia fyysisiä parantumisia, mukaan luettuna aids
ja syöpä, ja olemme nähneet ihmisten heräävän kuolleista. Jumala
suojeli myös meidät massiivisen tiedotuskampanjan aikana, jota
poliittiset ja ortodoksiset voimat johtivat meitä vastaan. Erityinen
Jumalan armon merkki on, että olemme voittaneet yli 20 oikeusjuttua,
jotka on nostettu meitä vastaan. Kansallismielinen hallitus oli
erityisesti ärsyyntynyt siitä, että seurakuntaamme, jossa on
99% valkoisia, johtaa musta mies. Seurakunnan televisio-ohjelman
voi nähdä yli 8 miljoonaa ihmistä ja yli 500 ihmistä päättää seurata
Jeesusta joka kuukausi. Uskoon tulee rosvoja ja huumausaineiden
käyttäjiä sekä huippuliikemiehiä ja monia parlamentin jäseniä," sanoo
Adelaja.
Lähde:
Ralph Neighbour ja www.word-of-faith-ch.org
e-mail: word@ukr.net tai wof@wof.org.ua
Rakkaudella
siunaten
Seppo ja Marja
SISÄLLYSLUETTELO
| EDELLINEN | SEURAAVA
| TULTA!-SIVUT
ALKUUN
|