|
SISÄLLYSLUETTELO
| EDELLINEN | SEURAAVA
| TULTA!-SIVUT
ALKUUN
1. JOHDANTO
Hyvä herätyksen
ystävä!
Herätys
merkitsee Jumalan kohtaamista. Jokaisessa herätyksessä Jumala
palauttaa ja elvyttää vanhaa kadotettua siunausta ja tuo esiin
uutta valoa ja kirkkautta. Herätyksien manifestaatiot muuttuvat,
mutta Jumala ei muutu. Emme koskaan saa samanlaista herätystä kuin
joskus on ollut, mutta jokaisena aikana SAMA JEESUS kohtaa ihmisiä muuttavalla,
uudistavalla ja parantavalla voimalla. Siksi on äärimmäisen hyödyllistä tutkia
aikaisempia herätyksiä ja oppia niistä.
Suomen
hengellinen uudistus 1900-luvulla sai vaikutteita Azusa-kadulla
alkaneesta Hengen vuodatuksesta, mutta silti voidaan perustellusti
sanoa, että Suomeen tuli vain osa sitä näkyä ja Hengen voitelua,
joka vaikutti Azusa-kadulla. Näin on tapahtunut valitettavasti
myöhempienkin herätyksen ja uudistuksen aaltojen kohdalla, mutta
nyt olemme kohtaamassa todellisen läpimurron Jeesuksen ilmestymisessä maassamme.
Suuri puhdistuminen ja muutos tulee tapahtumaan.
Englantilaissyntyinen
metodistipastori T.B. Barratt matkusteli 1905-1906 Amerikassa.
Hän oli New Yorkissa ja kertoo kokemuksestaan 4.10. 1906, joka
oli "Pyhällä Hengellä kastamisen esimakua". Noin kuukautta
myöhemmin hän vastaanotti Pyhän Hengen kasteen. Barratt oli metodisti
ja otti uskovien kasteen vuonna 1913 Lewi Pethruksen seurakunnassa
Tukholmassa.
T.B.
Barratt toi sanoman Pyhällä Hengellä täyttymisestä mm. Saksaan,
Tanskaan ja Norjaan. Hänen käydessään Suomessa ruotsinkielisten
uskovien piirissä 1911 muutama ihminen täyttyi Pyhällä Hengellä ja
siitä lähti liikkeelle rukous- ja kokoustoiminta, joka johti
vähitellen helluntaiherätyksenä tunnetun uuden herätysliikkeen
syntymiseen. Suomessa tämän herätyksen piirissä tunnettuja manifestaatioita
olivat alusta alkaen nimenomaan kielillä puhuminen, profetointi
ja uskovien kaste.
Barratt
julisti uutta Pyhän Hengen vaikutusta yrittäen saada uudistumista
olemassa oleviin seurakuntiin. Hänen päämääränsä ei aluksi ollut
uuden seurakuntaliikkeen synnyttäminen. Mutta uusi Pyhän Hengen
vaikutus alkoi kaikkialla kokea voimakasta vastustusta vanhoillisten
taholta ja yhä ilmeisemmäksi kävi, että 'uusi viini' tarvitsi
'uuden leilin'.
Azusa-kadun
hengellinen näköala ja voimavaikutukset olivat paljon laajemmat
ja voimakkaammat kuin mitä konsanaan saatiin Suomeen vastaanottaa.
Suomeen tuli Azusa-herätyksen 'typistetty versio', jonka mukaisessa
laajuudessa herätystä alettiin johtaa täällä.
Jokainen
herätys saavuttaa vain sen laajuuden ja syvyyden, jonka Jumalalta
vastaanotettu näky sisältää. Jokaisesta näystä käynnistynyt herätys
synnyttää vähitellen opin, joka rajaa Jumalan ilmestymisen tämän
opin sisälle. Uusi laajempi ilmestys ei siten voi mahtua vanhaan
muottiin ja jälleen tulee tarpeelliseksi uuden leilin valmistaminen
uutta viiniä varten!
Tuomme
tässä kirjeessämme esille todellista taustaa Azusa-kadun herätyksestä,
jotta kaikki epäilykset ja vääriin tietoihin perustuva kritiikki
sammuisivat. Jeesus on aina ilmestynyt yliluonnollisella, järjelle
käsittämättömällä tavalla. Niin tulee tapahtumaan yhä lisääntyvässä määrin
erityisesti tässä edessämme olevassa herätyksessä. Valmista sydämesi
kohtaamaan Jeesuksen käsittämätöntä kirkkautta!
Nyt
on Suomessakin ahtauden väistyttävä Jeesuksen nimessä! Typistettyjen
ja laimennettujen herätysten ajat ovat ohi. Nyt on aika Jeesuksen
ilmestyä Suomessa KOKO TÄYTEYDESSÄÄN, YLTÄKYLLÄISYYDESSÄÄN JA
KIRKKAUDESSAAN! Tule Pyhä Henki ja laajenna uskovien sydämiä kansamme
keskuudessa, jotta kaikki sokeus, ahtaus, köyhyys ja pimeys väistyvät
Jumalan suurten rikkauksien vastaanottamisen tieltä!
Rakkaudella
siunaten
Seppo ja Marja
2.
AZUSA-KADUN HERÄTYKSEN PIIRTEISTÄ
Lähde:
Russel Walden
God's Ground Breakers: The Azusa Street Revival
1.5.2001
Azusa-herätys
(1906-1909) on modernissa kristillisyydessä vaikuttavan "helluntailaisen
karismaattisuuden" syntysija. Tämä yksittäinen herätys on
käynnistänyt liikkeen, johon 1980 mennessä kuului yli 50 miljoonaa
ihmistä tyypillisissä helluntaiseurakunnissa ja monta kertaa
enemmän kaikissa muissa seurakunnissa, joiden karismaattinen
perintö liittyy Azusa-kadun kokouksiin.
Keskeiset
hahmot Azusan tapahtumissa olivat opettaja Charles Parham, pastori
William J. Seymour ja lehtimies Frank Bartleman. Azusa-kokoukset
pidettiin purettavassa kunnossa olevassa rakennuksessa, johon
mahtui 30 ihmistä istumaan penkeillä, jotka olivat naulatynnyreiden
päälle asetettuja mäntylankkuja. Lainaukset tähän kirjoitukseen
on otettu Bartlemanin kirjoituksista.
Frank
Bartlemanin tausta
Bartleman
saapui 22.12.1904 Los Angelesiin vaimonsa ja kahden pienen tyttölapsensa
kanssa. He asuivat kahdessa kalustamattomassa huoneessa, jossa
ei ollut lämmitystä. He keittivät katoksen alla pihalla. Vanhin,
Ester (3-vuotias), kuoli kolmen viikon kuluttua.
Bartleman
tuli Kaliforniaan kieltäydyttyään ottamasta vastaan tehtävää metodistiseurakunnassa.
Hän käytti koko elämänsä lähetystyöhön alkoholistien ja prostituoitujen
parissa. Hän myös julkaisi ja jakeli traktaatteja osana palvelutyötään.
Hän oli pidätettynä Boulderissa Coloradossa siitä, että hän oli
maalannut raamatunlauseita kanjonin seinään kaupungin lähellä.
Hän saarnasi jokaisessa saluunassa ja ilotalossa kaikissa kaupungeissa,
missä hän kävi matkallaan länteen.
Bartleman
tuli Los Angelesiin Sacramenton kautta, missä heidän nuorempi
tyttärensä syntyi 'suojakodissa'. (Los Angeles oli alle 230000
asukkaan kaupunki siihen aikaan). Johtajat eivät antaneet avioparin
jäädä ja he joutuivat kaivamaan ruokaa roskatynnyreistä. Heillä ei
ollut varaa kunnolliseen vaatetukseen, heidän kenkänsäkin kuluivat
puhki pohjista. Elämän ahtaus, jota he kokivat Kaliforniaan tullessaan,
ei vaimentanut heidän antautumistaan täyttämään palvelutehtäväänsä Los
Angelesissa, eikä se elämäntilanne ollutkaan ainutlaatuinen Bartlemaneille.
Bartleman
kuvasi itseään 'puoli-invalidiksi'. "Näyttää siltä," hän
kirjoitti, "että Jumala voi saada vain sellaisen miehen,
jolla ei ole mitään muuta kuin taivas elettävänään, tekemään
työtä, johon tarvitaan vahva mies. Iloitsen olla Hänen palveluksessaan.
Kulun mieluummin loppuun kuin ruostun puhki, mieluummin kuolen
nälkään Jumalan puolesta kuin lihon paholaisen hyväksi."
Perustuksen
rakentaminen Azusa-herätykselle (Bartlemanin omin sanoin)
"Fifth
Street Mission'issa kehotin keskitielle fanaattisuudesta ja muotomenosta.
He olivat villiintyneitä. Jeesus ristiinnaulittiin 'kahden varkaan
väliin'. Paholainen katkaisee työn keskeltä, varastaa sydämet,
jättää kuoren, ajaa pyhät äärimmäisyyksiin ja tuhoaa koko asian.
Me olemme äärimmäisyyksiin taipuvaisia luomuksia."
Eräänä iltana
meillä oli suuren hiljaisuuden jakso alttarilla tunnin ajan.
Herra tuli hyvin lähelle. Me hiljensimme itsemme Hänen edessään.
On hyvä hiljentyä. Me puhumme liikaa. Hän puhuu hiljaisella,
pienellä äänellä. Henkemme ovat liian levottomat. Emme voi kuulla
Häntä.
Jumalan
käyttämät työkalut
Voimakas
herätys puhkesi Pasadenassa. Me olimme rukoilleet herätystä.
Alttari oli täynnä etsiviä sieluja. Siellä ei ollut ketään suurta
julistajaa. Kahdessa viikossa kaksi sataa sielua etsi Herraa.
"Me
huudamme 'Pasadena Jumalalle!'. Mutta Pyhyyden seurakunnat (Holyness
Church) ovat liian tyytyväisiä omaan hyvyyteensä. Heillä on vähän
uskoa tai kiinnostusta evankeliointiin. Jumala tulee ohittamaan
heidät. Meidän täytyy pysyä nöyrinä omissa silmissämme. Jos meihin
rakentuu tunne omasta tärkeydestämme, olemme mennyttä."
Bartleman
kertoi, että Herra puhui selvästi seuraavan avaintotuuden Azusa-kadun
herätykseen: "Jokaisen herätyksen syvyys määräytyy tarkalleen
siitä parannuksen teon hengestä, jonka herätys saa."
"Eräänä iltana," hän
kirjoitti, "heräsin unestani huutaen Jumalan ylistystä.
Hän oli saamassa otetta minusta enemmän ja enemmän. Yötä päivää kehotin
uskomaan Jumalaan suurien asioiden puolesta. Herätyksen henki
kulutti minut. Profetian henki tuli ylleni voimakkaana. Vastaanotin
erityisen uskon lahjan herätystä varten. Profetoin jatkuvasti
voimakasta Hengen vuodatusta."
Azusa-herätys
liittyi Wales'in herätykseen, jota johti Evan Roberts
Sanotaan,
että Los Angelesin hengellistä elämää hallitsi Joseph Smale,
First Babtist-seurakunnan pastori. Smale matkusti Walesin herätykseen,
jota johti Evan Roberts. Aikanaan hän erosi babtistiseurakunnasta
ja muodosti New Testament-seurakunnan, jolla oli läheiset siteet
Bartlemaniin ja Azusa-liikkeeseen.
"Eräänä iltapäivänä aloitin
kokouksen sillä aikaa kun he odottivat pastoria (Smale) ilmestymään
paikalle. Kehotin heitä odottamaan Jumalalta, ei ihmiseltä. He
olivat riippuvaiset jostakin suuresta, sama epäjumalanpalveluksen
henki, joka on kironnut seurakunnan ja estänyt Jumalaa toimimasta
kaikkina aikoina. Aloitin illan kokouksen kirkon portailla, ulkona,
odottaen siivoojaa saapumista. Meillä oli rukoushetki paikkakuntamme
puolesta. Iltakokous oli jatkuvaa voiton virtaa.
Myöhemmin
Smale'n seurakunnassa huomasin, että he odottivat välinpitämättöminä julistajaa
ilmestymään. Monilla ei näyttänyt olevan mitään ajatusta siitä,
mitä varten he olivat tulleet. Aloin rukoilla ääneen ja kokous
alkoi voimalla. Se oli täydessä vauhdissa kun veli Smale saapui.
Jumala halusi, että ihmiset katsovat Häneen, ei ihmiseen.
Evan
Roberts'in kuvaus herätyksestä
Evan
Roberts kirjoitti Bartlemanille, "Rakas uskon veljeni: Sinun
aitoutesi ja rehellisyytesi on tehnyt minuun vaikutuksen. Kokoa
yhteen ihmisiä, jotka haluavat antautua kokonaan. Rukoilkaa ja
odottakaa. Uskokaa Jumalan lupauksiin. Pidä kokouksia päivittäin.
Jumalan siunatkoon sinua, on harras rukoukseni..." Evan
Roberts.
Laajentuva
Hengen työ First Babtist-seurakunnassa Los Angelesissa
"Ihana
työ on murtautunut esiin syvän valmistavan rukouksen ja odotuksen
työn tuloksena. Synnintunto leviää nopeasti ja ihmisiä tulee
kaikkialta Smalen seurakuntaan. Kokoukset etenevät virrassa.
Sielut pelastuvat kaikkialla huoneessa, kun kokous virtaa ihmiskäsien
ohjaamatta. 'Sielujen synnyttäminen' on tulossa tärkeäksi työn
piirteeksi ja meidät pyyhkäistään lahkoaitauksien ylitse. Jumalan
pelko on ihmisissä. Sunnuntai-iltana kokous venyi maanantai-aamun
pikkutunneille. Smale profetoi ihanista asioista, jotka ovat
tulossa.
Kävin
Smalen kirkossa jälleen ja aloitin kokouksen. Kokoukset olivat
ihania tähän aikaan niiden spontaanisuuden takia. Rukoilin uskoa,
erotuskykyä, parantumista ja profetiaa. Vastaanotin todellisen
uskon lahjan herätyksen vastaanottamiseksi, sen mukana profetian
hengen samaan tarkoitukseen ja aloin profetoida valtavista asioista,
jotka on tulossa.
Tämä kokous
alkoi valmistelematta ja spontaanisti, jonkin aikaa ennen kuin
pastori saapui. Kourallinen ihmisiä oli kokoontunut aikaisin,
mikä näytti olevan riittävä Pyhän Hengen toiminnalle. Heidän
odotuksensa oli Jumalassa. Jumala oli siellä, ihmiset olivat
siellä ja siihen mennessä kun pastori saapui kokous oli täydessä vauhdissa.
Smale putosi paikalleen, mutta kukaan ei näyttänyt kiinnittävän
mitään huomiota häneen. Heidän mielensä oli Jumalassa. Kukaan
ei asettunut toista vastaan vaikka seurakunnassa oli edustettuna
monia uskonnollisia ryhmiä. Kaikki oli täydellisessä harmoniassa.
Henki oli johtamassa.
Pastori
nousi, luki kohdan Raamatusta, korosti muutamia asioita täynnä innoitusta
ja kokous ryöstäytyi jälleen hänen käsistään. Ihmiset alkoivat
osallistua ja se jatkui edelleen. Todistus, rukous ja ylistys
sekoittuivat toistensa kanssa läpi kokouksen. Kokous näytti johtavan
itseään. Jotakin salaperäistä mullistusta hengessä on oviemme
edessä.
Myöhemmin
Smale erosi. Kokoukset olivat jatkuneet päivittäin viidentoista
viikon ajan. Virkailijat olivat väsyneet uudistuksiin ja halusivat
palata vanhaan järjestykseen. Häntä käskettiin pysäyttämään herätys
tai lähtemään pois. Viisaasti hän valitsi jälkimmäisen. Mikä kauhea
tilanne seurakunnalle, heittää Jumalan mies ulos. Tämä tapahtui
myös Walesissa. He väsyivät Hänen läsnäoloonsa, haluten palata
vanhaan järjestykseen."
Jumalan
asettamat kokousajat
3.
heinäkuuta 1905 tunsin voimakasta vaikutusta mennä rukoilemaan
Peniel Hall'iin Pasadenaan. Siellä löysin herra Boehmerin rukoilemassa.
Hän oli myös tullut Jumalan johdatuksesta saliin. Rukoilimme
herätystä Pasadenaan. Bartleman kuvaa rukouksessa synnyttämisen
olevan saman kaltaista kuin on naisella, joka synnyttää.
Kun
aloimme rukoilla keväällä 1905 kenelläkään ei näyttänyt olevan
paljon uskoa mihinkään tavanomaisen ulkopuolelle. Pessimismi
koskien silloin olemassa olevia oloja oli vahvaa. Silloin Jumala
itse antoi meille uskoa parempiin asioihin. Näköpiirissä ei ollut
mitään, mikä olisi vaikuttanut sitä. Se tuli tyhjästä.
Hän
jatkaa: äkkiä Herra Jeesus ilmaisi itsensä meille. Hän seisoi
suoraan välissämme, niin lähellä että olisimme voineet koskettaa
Häntä. Emme uskaltaneet liikkua tai edes katsoa. Tunsin kaiken
hengessä, Hänen läsnäolonsa oli todellisempi kuin jos olisin
nähnyt Hänet luonnollisin silmin. Henkeni tunnisti Hänet. Jumalallisen
rakkauden taivas täytti ja valtasi sieluni suurella jännityksellä.
Polttava tuli meni lävitseni. Koko olemukseni valui alas Hänen
edessään, niin kuin vaha tulen ääressä. Kadotin kaiken ajan ja
paikan tajun, olin tietoinen vain Hänen läsnäolostaan. Olin täysin
Hengessä, poissa tästä maailmasta. Hän oli siinä jonkin aikaa.
Hitaasti Hänen läsnäolonsa vetäytyi. Olisimme vieläkin siellä,
ellei Hän olisi vetäytynyt kauemmaksi. Herra ei puhunut meille
mitään, mutta ainoastaan hurmasi henkemme läsnäolollaan. Aurinko
nousi seuraavana aamuna ennen kuin lähdimme hallista. Jumalan
läsnäolo eliminoi kaiken ajan tajun.
Toisessa
tapauksessa Boehmerilla oli vaikutus, että olin tulossa. Hän
meni pieneen Mission-seurakuntaan ja löysi minut sieltä. Vietimme
useita tunteja rukouksessa. Usein vietimme kokonaisia iltoja
yhdessä niinä päivinä. Meistä tuntui suurelta etuoikeudelta viettää ilta
Herran kanssa. Hän tuli niin lähelle.
New
Testament-seurakunta, jonka Smale aloitti
Smalen
hengellisimmät jäsenet seurasivat häntä ydintyöntekijöiden kanssa
organisoimaan New Testament-seurakuntaa. Edellisenä iltana kun
Smalen kokoukset alkoivat, kaksi meistä rukoili yli keskiyön.
Hän saarnasi sinä aamuna Walesin herätyksestä. Ihmiset tulivat
suuresti kosketetuksi. Minusta tuli yksi tämän seurakunnan perustajajäsen,
vaikka en välittänytkään paljon organisaatiosta.
Aikaa
myöten New Testament-seurakunta menetti rukouksen hengen kun
heidän organisaationsa kasvoi. He yrittivät siirtää tämän palvelutehtävän
muutamille 'esirukoilijoille'. Tiedän, että Jumala ei mielistynyt
siihen. Kun seurakunnan työ lisääntyi todelliseksi ongelmaksi
tuli näkökyvyn menettäminen. Inhimillinen organisaatio jättää hyvin
vähän tilaa Jumalan Hengelle. Se tarkoittaa paljolti sitä, että olemme
halukkaat pitämään itseämme epäonnistuneina samalla kun pyrimme
rakentamaan puhdasta hengellistä työtä. On hyvin helppoa valita
toiseksi paras. Rukouselämää tarvitaan paljon enemmän kuin rakennuksia
tai organisaatioita. Nämä ovat usein toistensa korvikkeita. Sielut
tuodaan Jumalan valtakuntaan vain rukouksen kautta.
Öljy
lakkaa virtaamasta, kuten Elian aikana, kun ei enää ole tyhjiä astioita
täytettäväksi. Ihmiset eivät tajua suurta tarvettaan kohdata
Jumalaa.
Sisäisen
täyteyden ja ulkopuolisen vainon käsitteleminen
Jokaista
luonnollista syntymää ympäröi olosuhteet, jotka eivät ole kokonaan
miellyttävät. Sekä Luther että Wesley kokivat samoja vaikeuksia
aikanaan. Jumalan täydellinen työ tapahtuu inhimillisessä epätäydellisyydessä.
Wesley sanoi "Se minkä me tuomitsemme virheenä saattaa olla "jonkin
suuren horisontin takana olevan totuuden taittumaa." Hän
kerran rukoili kun herätys näytti alkavan loppua, "Oi Herra
lähetä meille vanha herätys, ilman virheitä; mutta jos se ei
ole mahdollista, lähetä se meille kaikkine virheineen, meidän
täytyy saada herätys."
Maan
päällä ei ole koskaan ollut Jumalan kylvöä, jonka päälle sielunvihollinen
ei olisi kylvänyt, taikka kasvua Kristukseen, jota istutusta
vihollinen ei sekoittaisi tai estäisi. Hän, joka ottaa tehtäväkseen
löytää täydellisen seurakunnan, jossa ei ole mitään arvottomia
elementtejä eikä rumuutta, ehdottaa itselleen mahdotonta tehtävää.
Sen
vuoksi eräs kirjoittaja sanoo, "Seurakunnan historiassa
on tullut esille ihmisiä, joista on tullut ilmi pyhä huolettomuus,
joka on hämmästyttänyt heidän ystäviään."
Azusan
sijainti
Kokous
Bonnie Brea kadulla siirtyi 312 Azusa-kadulle. Täällä he vuokrasivat
vanhan rakennuksen, entisen metodistikirkon, joka nyt oli ollut
kauan aikaa käyttämättömänä. Siitä oli tullut vanhan puutavaran,
laastin jne. säilytyspaikka. He olivat siivonneet tilaa tarpeeksi
lian ja roskan joukosta laittaakseen joitain lankkuja tyhjien
naulatynnyreiden päälle, niin että tilaa tuli riittävästi arviolta
kolmellekymmenelle ihmiselle.
Niinä päivinä erotuskykymme
ei ollut täydellinen ja vihollinen käytti sitä hyväkseen, mikä aiheutti
moitteita työtä kohtaan, mutta pyhät oppivat pian "valitsemaan
arvokkaan halvan sijaan." Paholainen raapi maata saadakseen
esille turmeltuneet henget tuhoamaan työtä, mikäli mahdollista.
Vahvat pyhät kokoontuivat yhteen ja vuorovesi nousi voittoon
asti.
Spiritistit
ja hypnotisoijat tulivat koetellakseen omaa vaikutustaan. Kaikki
uskonnolliset sekoilijat, vääristyneet ja kiukuttelijat tulivat
työhön. Se esti Hengen vaikutusta paljon. Monet pelkäsivät etsiä Herraa
peläten, että vihollinen saattaisi koskettaa heitä.
Havaitsimme
aikaisessa vaiheessa, että kun yritimme tukea arkkia, Herra pysäytti
työn. Emme uskaltaneet kiinnittää ihmisten huomiota vihollisen
työhön. Pelko olisi ollut seurauksena. Saatoimme vain rukoilla.
Silloin Jumala antoi voiton.
William
Seymourin johtajuus
Veli
Seymour oli vastuuseen nimetty johtaja, mutta meillä ei ollut
arvojärjestystä. Olimme veljeksiä. 'Iskä' Seymour yleensä istui
kahden tyhjän, päällekkäin olevan kenkälaatikon takana. Hän piti
päänsä ylemmän laatikon sisällä kokouksen aikana ja oli rukouksessa.
Ei ollut ylpeyttä. Kokoukset jatkuivat keskeytymättä. Etsiviä sieluja
nähtiin voiman alla kaikkina vuorokauden aikoina. Paikkaa ei
koskaan suljettu, eikä se ollut koskaan tyhjä. Ihmiset tulivat
kohtaamaan Jumalaa.
Paljon
painoa pantiin Jeesuksen veren puhdistavaan voimaan jne. Elämän
puhtaudelle asetettiin korkea odotus. Jumalallinen rakkaus tuli
ilmi ihmeellisesti kokouksissa. He eivät sallineet epäystävällistä sanaa
vastustajiaan tai seurakuntia kohtaan. Sanoma oli Jumalan rakkaus.
Palvonta
ja musiikki Azusalla
Alussa
meillä ei ollut mitään musiikki-instrumentteja. Emme tunteneet
niihin mitään tarvetta. Niillä ei ollut mitään sijaa palvonnassamme.
Kaikki oli spontaania. Emme edes laulaneet laulukirjoista. "Uusi
laulu" oli erilainen, ei ihmisen säveltämä. Sitä ei voida
väärentää. Varis ei voi matkia kyyhkystä.
Uusi
laulu tunnettiin "taivaallisena kuorona". Se oli spontaani
manifestaatio. Se oli puhdas ja voimakas. Pelkäsimme yrittää sen
toistamista. Liiallinen tuttavallisuus, jolla näitä lahjoja nyt
käsitellään on suuresti vähentänyt niiden voimaa.
Uusi
laulu tempaisi minut valtaansa. Se oli korkea-arvoinen lahja
Jumalalta. Se oli jäännös öljystä, Pyhällä Hengellä täyttymisen
sivutuote. Sitä harjoitettiin soolona tai koko ryhmänä. Se toi
enkelien läsnäolon. Se näytti hiljentävän kritiikin ja vastustuksen
ja sitä vastaan oli ilkeittenkin ihmisten vaikea sanoa tai pilkata.
Laulun henki oli kuin taivaallinen harppu spontaaniudessaan ja
suloisuudessaan. Se oli Jumalan hengitys, joka soitti sydänten
kieliä.
Azusan
kokousjärjestys
Mitään
kokouksia ei ilmoitettu etukäteen, kukaan ei tiennyt mitä oli
tulossa tai mitä Jumala voisi tehdä. Kokoukset olivat päivittäin,
ovia ei koskaan suljettu, rakennus ei ollut koskaan tyhjä. Kaikki
oli spontaania. Halusimme kuulla Jumalalta. Annoimme tunnustuksen
vain Jumalalle. Olimme kaikki tasa-arvoisia. Edestä ja takaa,
miehet, naiset tai lapset toivat esille sanaa, todistusta tai
laulun, jonka Jumala antoi armon jakaa.
Kun
saavuttiin kokoukseen vältimme inhimillistä kosketusta ja tervehdyksiä.
Halusimme ensin tavata Jumalan. Painoimme päämme jonkin penkin
alle nurkassa rukoukseen. Kohtasimme ihmiset vain Hengessä, tuntematta
heitä enää lihan mukaan. Kokoukset alkoivat spontaanisti, todistuksella,
ylistyksellä ja palvonnalla.
En
koskaan nähnyt niinä päivinä annettavan alttarikutsua. Jumala
itse kutsui ihmiset. Ja puhuja tiesi milloin lopettaa. Näytti
olevan vakava asia murehduttaa Pyhää Henkeä. Shekina-kirkkaus
lepäsi siellä. Jotkut sanoivat nähneensä yöllä kirkkauden rakennuksen
yllä. En epäile sitä. Olen pysähtynyt enemmän kuin yhden kerran
kahden korttelin päähän rakennuksesta ja rukoillut voimaa ennen
kuin uskalsin mennä lähemmäksi. Herran läsnäolo oli niin todellinen.
Julkeita
ihmisiä tuli, mutta heidän pyrkimyksensä sammuivat pian. Heidän
hengityksensä tukahtui. Heidän mielensä alkoivat harhailla, aivot
kelasivat tyhjää. Maailma musteni heidän silmissään. He asettuivat
vastustamaan Jumalaa. Kukaan ei ajanut heitä pois. Me vain rukoilimme.
Pyhä Henki teki loput. Halusimme, että Pyhällä Hengellä on kontrolli.
Azusan
vaikutus yhteiskuntaan
Pastori
Smalen lauma vaelsi New Testament-seurakunnasta Azusaan. Hän
seurasi heitä sinne, lupasi heille suurempaa vapautta heidän
kokouksissaan. He palasivat takaisin ja Henki murtautui läpi
sielläkin samalla tavalla.
Henki
iski erääseen baptistiin kokouksessa ja hän alkoi ylistää Jumalaa
kielillä. Hän juoksi kaikkialla syleillen kaikkia veljiä, jotka
hän saattoi saavuttaa.
Hienostunut
nuori nainen makasi maassa tuntikausia, samalla kun hän lauloi
taivaallista laulua hengessä. Kaikkialla talossa miehet ja naiset
itkivät. Saarnaaja oli kasvoillaan sammuneena.
Kaikkialla
Azusan herätys ja sen ilmiöt olivat keskustelunaiheena. Tämä johti
kauheaan vastustukseen. Sanomalehdet olivat myrkyllisiä, epäreiluja
ja valheellisia lausunnoissaan. Uskonnolliset taistelivat myös
ankarasti.
Poliisia
pyydettiin lopettamaan kokoukset. Oli monia fanaattisia henkiä,
jotka yrittivät ottaa työtä haltuunsa. Emme tehneet juuri mitään
muuta kuin katselimme ja rukoilimme. Pyhä Henki otti johdon,
syrjäyttäen enimmäkseen inhimillisen johtajuuden.
Riivaajat
ajettiin ulos, sairaat parannettiin ja kadotetut pelastettiin.
Tuhansia ympäri maailmaa tungeksi nöyrään rakennukseen. Jeesus
korotettiin, veren voima oli suuri ja Pyhää Henkeä kunnioitettiin.
Ihmisten sydämet tutkittiin yksityiskohtaisesti ei ainoastaan
tekojen suhteen vaan myöskin sisäisten salaisten vaikuttimien
osalta. Vahvat miehet ja naiset makasivat tuntikausia väkevän
Jumalan voiman alla, maahan leikattuina kuin ruoho. Herätys tulee
olemaan maailmanlaajuinen, epäilemättä.
3.
PYHÄN HENGEN MANIFESTAATIOISTA AZUSA-KADULLA
Lähde
Richard M. Riss
http://www.grmi.org/Richard_Riss
Varhaisen
helluntaiherätyksen, joka alkoi 1906, keskeinen piste oli Apostolic
Faith Mission, 312 Azusa - katu, Los Angeles, Kalifornia.
Keskeytymättömiä kokouksia
pidettiin siellä joka päivä kolmen vuoden ajan alkaen huhtikuun
puolesta välistä 1906. Tämä työnäky Azusa-kadulla julkaisi hyvin
tunnettua uutislehteä "The Apostolic Faith" (Apostolinen
usko), joka oli yksi pääkanavista, jota pitkin uutiset herätyksestä levisivät,
alkaen ensimmäisestä numerosta, joka julkaistiin syyskuussa 1906.
Toimittaja oli William J. Seymour. "The Apostolic Faith" (TAF)
sisältää monia kuvauksia vapisemisesta, kaatumisesta, puheenmenetyksestä,
juopumisesta Hengessä ja naurusta Hengessä, jotka tapahtuivat
varhaisen helluntaiherätyksen aikana Azusa-kadulla ja muualla
herätyksen muutaman ensimmäisen vuoden aikana.
TAF
nro 3 1906/pääkirjoitus "Raamatun helluntai"
Uutiset
olivat levinneet kauas ja laajalle siitä, että Los Angelesiin
oli tullut "väkevä tuulispää taivaasta". ... Eräs veli
lausui, että jo ennen kuin hänen junansa tuli kaupunkiin, hän
tunsi herätyksen voiman... Jumalan Sanan julistamisessa Hengessä on
sellainen voima että ihmiset vapisevat penkeissä. Tullessaan
alttarille monet kaatuvat maahan Jumalan voiman alla, ja usein
alkavat puhua kielillä. Joskus voima lankeaa ihmisten ylle ja
he joutuvat Hengen valtaamiksi todistuksen tai saarnan aikana
ja saavat Raamatussa puhuttuja kokemuksia... Hengen osoituksia
eivät ole huutaminen, kätten taputtaminen tai hyppiminen, mitä niin
usein nähdään camp-meetingeissä. Siellä on vapinaa ja tärisemistä niin
kuin ensimmäisillä kveekareilla oli ja jota vanhat metodistit
kutsuivat 'nytkähtelemiseksi'.
TAF
nro 3 1906/Glen A. Cook
Saatoin
tuntea voiman kulkevan lävitseni niin kuin sähköisten neulojen.
Henki opetti minulle, että minun ei tule vastustaa voimaa vaan
antautua ja mukautua Hengen vaikutukseen. Kun tein tämän, kaaduin
voiman alla ja Jumala alkoi muovata minua ja opetti minulle,
mitä tarkoittaa olla todellisesti antautunut Hänelle. Olin maassa
voiman alla viisi kertaa ennen kuin helluntai todella tuli. Kullakin
kerralla, kun nousin voiman alta, tunsin itseni suloiseksi ja
puhtaaksi, aivan kuin olisin mennyt pesukoneen lävitse... Käsivarteni
alkoivat vapista ja pian vapisin rajusti suuren voiman vaikutuksesta
ja näytti, että aivan kuin suuri putki olisi kiinnitetty niskani
päälle, pää ilmeisesti poissa... Noin kolmekymmentä tuntia myöhemmin,
kun istuin kokouksessa Azusa-kadulla, tunsin kurkkuni ja kieleni
alkavan liikkua ilman ponnisteluja omalta puoleltani. Pian aloin änkyttää ja
sitten tuli erillinen kieli, jota voin tuskin vastustaa. Puhuin
ja nauroin iloiten pitkälle iltaan.
TAF
nro 5 tammikuu 1907
"Eräs
joka vastaanotti Pyhän Hengen kasteen Clearwaterissa todisti,
'Oli aamuylistyshetki. Me luimme luvun Raamatusta ja halusin
rukoilla, mutta Herra sitoi minun suuni. Voima alkoi tulla aaltoina.
Herra otti täysin valtaansa. Kaaduin kuin kuollut mies. Olin
kuollut tälle maailmalle. Yritin rukoilla samalla kun makasin
lattialla, mutta kun kieleni vapautui, se oli eri kielellä."
TAF
nro 7 huhtikuu 1907 (San Fransiscosta)
Eräänä iltana
hawaijilainen veli kääntyi kirkkaasti... havaijilainen ei pystynyt
puhumaan moneen minuuttiin sen jälkeen, kun hän nousi jaloilleen,
Jumalan voima oli hänen yllään niin suurena.
TAF
nro 4 1906
Sisar
M. E. Judy kirjoittaa Columbuksesta Ohiosta, että heillä oli
'odotuskokous' (=kokous, jossa odotettiin Pyhän Hengen laskeutuvan
ja koskettavan) ja muut eri kaupungeissa odottavat heidän kanssaan
Hengessä. Hän sanoo, "Viime sunnuntaina rukouksen voima
tuli ihmisten ylle nöyrässä pienessä kirkossamme sellaisella
voimalla, että pastorillamme ei ollut mahdollisuutta saarnata,
hän sanoi vain muutaman sanan "Tämä on se..." ja lopetti.
TAF
nro 6 helmi-maaliskuu 1907
Kirjoittaessaan
Norjasta A.A. Body kertoo T.B. Barratt'in kokouksista, että "kokouksissa
saattaa minä hetkenä tahansa pyyhkäistä Hengen voiman aalto,
joka menee kaikkien inhimillisten järjestelyjen ylitse. Ajoittain
meteli on niin mahtavan voimakasta, melkein kauhistuttavaa 'ulkopuoliselle'".
TAF
nro 5/Levi R. Lupton
Sitten
tulin täysin avuttomaksi ja joksikin hetkeksi koko ruumiini tuli
kylmäksi enkä kyennyt liikkumaan edes niin paljon, että olisin
voinut räpäyttää silmiäni lyhyen hetken. Kuitenkin olin täysin
tietoinen ja levossa sielussani ja mielessäni. Noin kolmen tunnin
kuluttua Jumalan voima lähti paitsi olkapäistäni ja käsistäni,
jotka pysyivät jäykkänä koko sen ajan, kun olin lattialla.
TAF
tammikuu 1907/Myrtle K. Shideler
Siihen
mennessä kun ylistyslaulu loppui, Jumalan voima oli niin raskaana
ylläni. Kykenin tuskin avaamaan suutani ja olemukseni jokainen
kudos tärisi. Jopa minun jalkani tuntuivat olevan liimatut lattiaan
ja polveni jäykistyneet, niin etten voinut istua. Sain sanotuksi
vain muutamia katkonaisia lauseita, jotka muistan. (En ollut
koskaan elämässäni pyörtynyt, enkä ollut koskaan tajuttomana,
mutta Jumala varmasti otti minut ulos itsestäni.) Hän näytti
minulle asioita, joihin ei ole englannin kielessä riittävästi
sanoja ilmaisemaan... Olin voiman alla kokouksen lopun ajan ja
kolmen päivän ajan olin humalassa... Siitä lähtien sellaiset
voiman aallot virtasivat ajoittain ylitseni. Kykenen tuskin pysymään
jaloillani ja olen varma että, jos vanhat ystäväni Kaliforniassa
näkisivät minut, he ajattelisivat, että olisin todellakin sekaisin.
TAF
nro 6 helmi-maaliskuu 1907
T.B.
Barratt tapahtumasta 29.1.1907 Christianiassa, Norjassa: "Eräs
mies, saarnaaja, lensi selälleen viime sunnuntai-aamuna Students'
Hall'issa ja kun hän nousi, hän puhui neljää kieltä, joista yksi
oli englanti. Hän ei puhunut mitään niistä aikaisemmin."
TAF
nro 12 toukokuu 1908
John
Barclay, poliisi Carltonista Melbournesta, Australiasta: "Tällä hetkellä jokin
voimakas, ihmeellinen, näkymätön voima otti minut valtaansa ja
heitti minut alas lattialle. Kaikki ympärilläni katosi. Oli kuin
muita ystäviä ei olisi ollut ollenkaan. Näin taivaat avoinna
ja kalliin Jeesukseni istuvan valtaistuimella... (toisessa kokouksessa)
noin klo 1 yöllä veli pani kätensä minun päälleni ja minä lensin
lattialle. Kaikki muut ylistivät Herraa.
TAF
tammikuu 1907
A.S.
Copley kertoo kokouksesta, joka pidettiin herra ja rouva Hebdenin
luona Torontossa 8.12.1906: "Eräs nuori nainen...nauroi
lakkaamatta tuntikausia. Joskus hän puhuu kielillä ollessaan
työssään."
TAF
nro 8 toukokuu 1907/Henry Prentiss
Menimme
kokoukseen jossa veli Blassco on. Herra siunasi ihmeellisesti
kokouksen ja yksi kallisarvoinen syntinen pelastui, pyhittyi
ja täyttyi Pyhällä Hengellä. Herra täytti hänen suunsa pyhällä naurulla
ja hän puhui uusilla kielillä ja on ollut voiman alla siitä lähtien,
täynnä iloa ja riemua.
SISÄLLYSLUETTELO
| EDELLINEN | SEURAAVA
| TULTA!-SIVUT
ALKUUN
|