PELASTUS | UUDESTISYNTYMINEN | USKON VARMUUS | UPOTUSKASTE | KASTEOPETUS PYHÄLLÄ HENGELLÄ TÄYTTYMINEN | VAPAUTUMINEN | PARANTUMINEN | KUTSUMUS

RAAMATULLINEN KASTE

Sisältö:
1. USKON OPIN PERUSTUS ON JUMALAN SANA
2. UPOTUSKASTE JA PELASTUMINEN
3. SANAN 'BAPTIZO' MERKITYS
4. SUOMALAINEN KASTEKRIISI
5. LUTHERIN KASTEOPPI
6. KASTE MOOSEKSEEN
7. JEESUKSEN LÄHETYSKÄSKY
8. UPOTUSKASTE ON UUDEN LIITON OPPI
9. UPOTUSKASTEESEEN TÄYTYY LIITYÄ USKO
10. SAMAISTUMINEN JEESUKSEN KUOLEMAAN RISTILLÄ
11. KASTE JEESUKSEN NIMEEN
12. TÄYDELLISYYS TULEE USKON KUULIAISUUDEN KAUTTA
13. KASTEEN OTTAMINEN JA KASTAMINEN
14. HENGELLINEN KASVU JA UPOTUSKASTE
15. YHTEENVETO

1. Uskon opin perustus on Jumala Sana

Jumalan Sana on ainoa oikea ilmoitus Jumalan valtakunnasta ja ainoa ensisijainen ohje ihmisen elämään ja uskon harjoittamiseen. Historiallinen tieto voi olla todellisesta tapahtumasta kertova, mutta se ei ole Raamatun ilmoitukseen verrattava opin perustus. Vain Jeesuksen ja apostolien alkuperäinen opetus voi synnyttää terveen uskon perustuksen ja vain se johtaa Jumalan valtakuntaan.

Me saamme Jeesuksen ja hänen apostoliensa henkilökohtaisen todistuksen ja opetuksen uuden liiton kirjoitusten kautta. Näissä kirjoituksissa me näemme mm. Pietarin, Johanneksen, Paavalin, Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Jaakobin kirjoittavan henkilökohtaisesti Jeesuksesta ja Jumalan valtakunnasta. Jeesus antoi tämän opetuksen seurakunnan perustaneille apostoleille. Hänen valtakuntansa perustuksia ei kukaan voi muuttaa ilman, että se johtaa väärentäjät suuriin ongelmiin. Ainoastaan Pyhän Hengen ilmestys voi täydentää ja syventää sitä, mitä nämä apostolit opettavat. Jumalan Sanan kirjoitukset ovat siis pysyvä uskon oppi ja perustus koko uuden liiton seurakunnalle.

Ihmisen käsiin annettu Jumalan totuus voi turmeltua hyvinkin lyhyessä ajassa. Näinhän tapahtui esimerkiksi galatalaisten keskuudessa. Paavali oli opettanut heille Kristuksen opin, mutta pian sen jälkeen galatalaiset siirtyivät vanhan liiton lakioppiin. He olivat menettäneet uuden liiton opetuksen ja ilmestyksen vanhurskaudesta USKON KAUTTA JEESUKSEN PELASTUSTYÖHÖN. Paavali joutui opettamaan uudelleen terveen opin tälle seurakunnalle galatalaiskirjeessään.

Gal. 1:6: Minua kummastuttaa, että te niin äkkiä käännytte hänestä, joka on kutsunut teidät Kristuksen armossa, pois toisenlaiseen evankeliumiin…

Gal. 1:8-9: Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu. Niinkuin ennenkin olemme sanoneet, niin sanon nytkin taas: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu.

Uskon opin perustaminen perinnäissääntöihin ja kirkkohistoriaan on vaarallista ja järjetöntä. Valheoppien opettajat ottavat äärimmäisen suuren vastuun, sillä Jaakob sanoo:

Jaak. 3:1: Veljeni, älkööt aivan monet teistä pyrkikö opettajiksi, sillä te tiedätte, että me saamme sitä kovemman tuomion.

Raamatun ilmoituksen hylkääminen ja nojaaminen pelkästään historiallisiin perinnäistietoihin nojaaminen vie hyllyvälle suolle, jossa ei löydy enää tukevaa maata jalkojen alle. Uskon opin ainoa perustus on apostolinen opetus, jonka löydämme Raamatun alkuperäisestä ilmoituksesta.

SIVUN ALKUUN

2. Upotuskaste ja pelastuminen

Joh. 3:3-7: Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: 1) joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa." Nikodeemus sanoi hänelle: "Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?" Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: 2) jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki. Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä.

Jeesus antoi tässä Nikodeemukselle yksinkertaisen perusopetuksen ihmisen pääsemisestä Jumalan valtakuntaan. Askeleet tähän ovat uudestisyntyminen, upottaminen Jeesuksen nimeen ja jatkuva täyttyminen Pyhällä Hengellä. Ensimmäinen ja ratkaiseva askel on syntyä uudesti ylhäältä. Tämä tapahtuu Jeesuksen vastaanottamisessa. Silloin ihmisen henki saa jälleen yhteyden Jumalaan ja "tulee eläväksi". Uudestisyntynyt ihminen kykenee näkemään Jumalan valtakuntaan ja vastaanottamaan Hänen Sanaansa ja Henkeään. Silloin Pyhä Henki on tullut häneen sisäisesti ja sinetöinyt hänet Jumalan omaisuudeksi.

Uudestisyntymisen jälkeen alkaa uskon kilvoitus päästä sisälle elämäntapaan, jossa Pyhä Henki ja Jumalan Sana hallitsevat elämässämme. Tie siihen on luonnollisen mielen/ajattelun ja lihallisen ruumiin kautta tulevien synnin vaikutusten kuolettaminen ja asettaminen uskovan hengelle alamaiseksi. Jumala asetti uuden liiton upotuksen Jeesuksen nimeen ensimmäiseksi ja ratkaisevaksi portiksi lihan kuolettamiseksi. Upotuksen kautta uskova tulee osalliseksi Jeesuksen ristin kuolemasta lihassaan ja myös osalliseksi uudesta elämästä ylösnousemusvoimassa eli Pyhässä Hengessä.

Jeesuksen pelastustyön päämäärä oli Pyhän Hengen vuodatus seurakunnan ylle, jotta se kykenee jatkamaan Jeesuksen aloittamaa Jumalan valtakunnan julistustyötä. Uskovan tulee tehdä lihansa kuolettamisen päätös omassa sydämessään ja tahdossaan. Sen jälkeen Pyhä Henki voi tulla ja aloittaa loppumattoman työn uskovan elämän uudistamiseksi ja muuttamiseksi kohti Jeesuksen koko kirkkautta.

Ap. t. 2:38-39: Niin Pietari sanoi heille: "Ajatelkaa toisin (=muuttakaa mielenne) ja ottakoon kukin teistä upotuskasteen Jeesuksen Voidellun nimeen, syntien poissiirtämiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan, sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme kutsuu. (Youngin käännös)

SIVUN ALKUUN

3. Sanan 'baptizo' merkitys

Sana 'kastaa' on käännetty sanasta 'baptizo', joka merkitsee 'upottaa'. Merkityksen 'upottaa' antavat mm. Vine's Complete Expository Dictionary of Old and New Testament Words, New Strong's Dictionary of Hebrew and Greek Words sekä Novum. Myös Aapeli Saarisalo sanoo Raamatun sanakirjassa kasteesta, että "sana johtuu teonsanasta 'baptizo', joka merkitsee 'upottaa'".

Näissä lähteissä viitataan siihen, että 'baptizo' tulee verbistä 'bapto', joka tarkoittaa kokonaan veteen kastamista tai väriin kastamista tai esimerkiksi viinin ammentamista kupilla isommasta astiasta. Kirjoitukset käyttävät tätä merkitystä kohdissa, joissa puhutaan kasteesta, kastamisesta ja kasteen ottamisesta.

Sanaan 'baptizo' liittyy edelleen sellainen merkitys, että elementin, joka upotetaan, ominaisuudet muuttuvat pysyvästi sen aineen kaltaisiksi, mihin tämä elementti upotetaan. 'Baptizo' ei siis ole pelkkä kosketus, vaan se saa aikaan pysyvän muutoksen.

Suomalainen sana 'kaste' tulisi yksinkertaisesti korvata sanalla 'upotus'. Silloin se ilmaisi sanan alkuperäisen merkityksen. Kirkkohistorian todisteet lapsikasteen puolesta ovat erittäin epämääräiset, sillä vuosisatojen kuluessa on syntynyt monenlaisia kastekäytäntöjä, joita käsittelemme myöhemmin. Raamatullisena kasteena voimme kuitenkin pitää vain sellaista, minkä Raamattu opettaa.

SIVUN ALKUUN

4. Suomalainen kastekriisi

Aina kun Raamattu puhuu kasteesta (= upottamisesta) veteen tai Pyhään Henkeen kreikankielen alkuteksti käyttää sanaa 'baptizo', joka merkitsee yksiselitteisesti 'upottaa'. Raamattu ei puhu mistään ripottelu- tai valelukasteista, lapsikasteista tai muista taruista. Upotuskaste Raamatussa tähtää Jumalan valtakunnan elämään, joka tapahtuu Pyhään Henkeen upottamisen kautta. Tie tähän "sydämen ympärileikkaukseen Hengessä" on upotuskaste.

Luterilaisen, katolisen sekä ortodoksisen kirkon kasteopetus ja -käytännöt eivät perustu Jeesuksen ja apostolien opetukseen. Näiden kirkkojen käytäntö perustuu paljolti pimeällä keskiajalla syntyneisiin taruihin ja valheisiin. Apostolisesta opetuksesta löytyy poikkeamia jo noin 100-luvulla jKr.

Rooman kirkkoon syntyi monia muitakin harhaoppeja keskiaikaisten mystikkojen filosofointien tuloksena. Uskonnollista valtaa tavoitteleville sopi hyvin ottaa vastaan jokainen harhaoppi, joka lujittaisi heidän otettaan tavallisesta kansasta. Valheellinen kasteopetus on siis tullut suomalaiseen luterilaisuuteen katolisen kirkon synkästä perinnöstä eikä alkuseurakunnasta.

Kun kysymme ihmisiltä, mitä Raamattu sanoo lapsikasteesta, he alkavat kertoa sitä, mitä perinnäissäännöt tai kirkkokulttuuri opettavat! Myös papeilta asiaa kysyttäessä perustelut yleensä liittyvät kunkin kirkkokunnan historialliseen käytäntöön, eikä kannanottoja perusteta ollenkaan Raamattuun tai edes apostolisen ajan alkukristilliseen käytäntöön.

Uskon opetuksen kannalta on kuitenkin oleellista saada vastaus suoraan Raamatusta, joka on ainoa pysyvä uskon ja elämän ohje. Se on riippumaton kulttuurivirtauksista, kirkkolaitoksista ja ihmismielipiteistä. Uskon elämässä on kysymys Jumalan kuningaskunnasta, jossa Kuninkaan Sana on pysyvä laki. Jumala Isä asetti upotuskasteen seurakunnalle Jeesuksen esimerkin kautta, joten se on uskovien kiistaton toimintaohje.

Valtaosassa suomalaisia Raamatun käännöksiä on monia kirkon perinnäissääntöjä tukevia ja tarkoitushakuisia väännöksiä alkukielen tekstistä. Tämä on säälittävää, sillä Raamattu itse varoittaa sen ilmoituksen väärentämisestä. Hyvä esimerkki tarkoitushakuisesta käännöstyöstä on Paavalin kirjeestä Tiitukselle jakeet 3:4-7 suomalaisissa käännöksissä:

Tit. 3:4-7: Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, hän pelasti meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta. Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät. Tämän Hengen hän vuodatti runsaana meidän päällemme Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, jotta me hänen armonsa ansiosta tulisimme vanhurskaiksi ja saisimme osaksemme ikuisen elämän, niin kuin toivomme. (RK 92)

Tit. 3:4-7: Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi, pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan UUDESTISYNTYMISEN PESON ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan. (RK 38)

Kreikankielen sana, joka on suomeksi käännetty 'peso' on tässä on 'loutron', joka merkitsee yksinkertaisesti 'kylpy'. Alkuteksti puhuu 'uudestisyntymisen kylvystä' eikä mistään pesosta! Kuinka pään valeleminen voi merkitä samaa kuin kylpy? Nämä jakeet kuuluvat seuraavasti uskollisena alkutekstin ilmoitukselle:

Tit. 3:4-7: JA KUN JUMALAN MEIDÄN PELASTAJAMME RAKKAUS IHMISIÄ KOHTAAN ILMESTYI (EI VANHURSKAUDESSA TEHTYJEN TEKOJEN KAUTTA, JOTKA ME TEIMME, VAAN HÄNEN HYVYYTENSÄ MUKAAN) HÄN PELASTI MEIDÄT UUDESTISYNTYMISEN KYLVYN JA PYHÄN HENGEN UUDISTUKSEN KAUTTA, JONKA HÄN VUODATTI RUNSAASTI YLLEMME JEESUKSEN MEIDÄN PELASTAJAMME KAUTTA, ETTÄ TULTUAMME JULISTETUIKSI VANHURSKAIKSI HÄNEN ARMONSA KAUTTA, ME TULISIMME PERILLISIKSI IKUISESTI KESTÄVÄN ELÄMÄN TOIVON MUKAAN. (Youngin käännös)

Jumala pelasti meidät uudestisyntymisen kylvyn ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta eikä "lapsikasteen sakramentin" kautta! Uudestisyntymisen kylpy on upotuskaste, jonka uskova ottaa sen jälkeen kun hän on uudestisyntynyt. Tämä on myös esikuvallista Pyhällä Hengellä täyttymisestä, jonka kautta tapahtuu elämämme todellinen muuttuminen.

Toinen esimerkki Raamatun ilmoitusta vääristelevästä tekstistä, jota kirkko nykyään käyttää lapsikasteopetuksensa yhteydessä:

1. Piet. 3:21: Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus. (RK 92)

1. Piet. 3:21: Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta. (RK 38)

Alkukielelle uskollinen käännös on seuraava:

1. Piet. 3:21: Jonka esikuvan mukaan nyt pelastaa meidät siis UPOTUSKASTE, joka ei tarkoita lihan saastan pois panemista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta Jeesuksen ylösnousemuksen kautta. (Youngin käännös)

Pietari ei tietenkään tarkoita, että ihminen uudestisyntyisi lapsikasteessa, sillä aikaisemmin samassa kirjeessään Pietari opettaa, että ihminen uudestisyntyy JUMALAN HENGESTÄ HÄNEN ELÄVÄN SANANSA kautta. Hän tarkoittaa upotuksen syvällistä vaikutusta hengessään uudestisyntyneen ihmisen mieleen, sieluun ja koko ruumiiseen, joka sinetöi ihmisen Jumalan omaisuudeksi USKON KAUTTA.

1. Piet. 1:22-23: Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljenrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä, te, JOTKA OLETTE UUDESTISYNTYNEET, ETTE KATOAVASTA, VAAN KATOAMATTOMASTA SIEMENESTÄ, JUMALAN ELÄVÄN JA PYSYVÄN SANAN KAUTTA.

SIVUN ALKUUN

5. Lutherin kasteoppi

Lapsikasteopetus liittyy olennaisesti yhteen perisyntiopin kanssa. Perisynti on valhetta, jonka keskiaikainen mystikko Augustinus kehitteli. Raamattu ei missään kohdassa opeta siitä. Perisyntioppi tarkoittaa että jokainen lapsi kantaisi syntymästään asti Aadamin syntivelkaa ja on perkeleen oma. Raamatun ilmoituksen mukaan me emme kuitenkaan ole perineet Aadamin syntivelkaa vaan Aadamin lankeemuksesta johtuneen heikkouden tilan, jonka vuoksi olemme joutuneet maailmassa vallitsevien pimeyden voimien orjiksi.

Luther uskoi lapsikasteen sakramentin pelastavan lapsen perkeleen vallasta. Hän opettaa isossa katekismuksessaan näin: "Kysymys on siis kasteen hyödystä, siitä, mitä se antaa ja saa aikaan. Se on kaikkein parhaiten ymmärrettävissä niiden Kristuksen sanojen perusteella, joihin edellä on viitattu: "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu." Ota tämä asia sen vuoksi mahdollisimman yksinkertaisesti eli näin: Kasteen voima, vaikutus, hyöty, hedelmä ja päämäärä on siinä, että se pelastaa."

Martti Lutherin lapsikasteopin pääpiirteet, jotka hän julkaisi katekismuksissaan, ovat seuraavat:

Lutherkaan ei ilmeisesti luottanut lapsikasteen "uudestisynnyttävään voimaan" koska hän murehti sitä, että kastetut myöhemmin lankesivat pimeyden teille. Tähän ongelmaan hän piti syyllisenä välinpitämättömästi ja huonosti toteutettua kastetapahtumaa, pappien ja kummien maallistumista ja epäuskoa.

Lutherin opin perusteella kummit ovat vastuussa Jumalalle kastettavan lapsen pelastumisesta. Tämähän olisi hirveä vastuu, jos se olisi todellista. Uskominen lapsen puolesta hänen uudestisyntymisekseen ja pelastumisekseen on uskonnollista noituutta. Sen sijaan lapsen siunaaminen ja opettaminen päivittäin, jotta hän tulisi tuntemaan Jeesuksen, on Jumalan tahto ja raamatullista.

Luther aloittaa kasteopetuksensa vaikeroimalla sitä, että nyt tämä vastasyntynyt lapsi on perkeleen oma ja riivaajien lapsi. Kastetoimituksessa sitten anotaan tälle lapselle Jumalan pelastavaa armoa seuraavalla tavalla (ote Lutherin kastekaavasta hänen Vähä-katekismuksessaan):

----------

Sen jälkeen lapsi viedään kastealtaan ääreen ja pappi lausuu: Ps. 121:8
"Herra varjelkoon sinun tulosi ja lähtösi nyt ja iankaikkisesti."

Sen jälkeen pappi antaa lapsen kummiensa suulla sanoutua irti Perkeleestä näin:
"(Nimi), luovutko Perkeleestä?"
"Luovun."

"Luovutko kaikista hänen teoistaan?"
"Luovun."

"Luovutko kaikesta hänen petoksestaan?"
"Luovun."

Sen jälkeen pappi kysyy:
"Uskotko Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan?"
"Uskon."

"Uskotko Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka syntyi ja kärsi kuoleman?"
"Uskon."

"Uskotko Pyhään Henkeen, pyhän kristillisen kirkon, pyhien yhteisön, syntien anteeksiantamuksen, lihan ylösnousemuksen ja iankaikkisen, kuolemanjälkeisen elämän?'"
"Uskon."

"Tahdotko, että sinut kastetaan?"
"Tahdon."

Silloin pappi ottaa lapsen, kastaa hänet kastealtaaseen ja lausuu:
"Niin minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen."

Sitten kummit ottavat lapsen vastaan ja pappi lausuu, pukien samalla lasta kastepaitaan: "Kaikkivaltias Jumala, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Isä, joka on sinut uudesti synnyttänyt veden ja Pyhän Hengen kautta ja antanut sinulle kaikki syntisi anteeksi, vahvistakoon nyt sinua armollaan iankaikkiseen elämään. Aamen. Rauha sinulle."
"Aamen."

---------

Luther uskoi siis että lapsikaste uudestisynnyttää ja pelastaa lapsen kummien uskon kautta. Hämmästyttävää on, ettei hän huomioinut vanhempien uskoa tässä tilanteessa lainkaan. Raamattu ei opeta missään, että ihminen syntyisi perkeleen lapsena tai että toinen ihminen voisi uskoa toisen ihmisen uudestisyntymisen hänen puolestaan. Tällainen usko on yhtä valheellista kuin vainajien puolesta rukoileminen, jota ortodoksit harrastavat.

Jokainen lapsi on itsenäinen Jumalan luoma ihminen alusta alkaen. Kukaan ei voi uskoa mitään hänen puolestaan, ei riivaajista luopumista, ei Jumalalle antautumista eikä kasteeseen suostumista. Tällainen ajattelu on uskonnollista noituutta, joka turmelee ihmisen käsityksen omasta vastuustaan ja mahdollisuudestaan päättää itsenäisesti uskostaan Jumalaan.

Voidaksesi päästä eteenpäin uskon elämässä ja Jeesuksen tuntemisessa sinun tulee ehdottomasti hyljätä ja tuomita kaikki lapsikasteeseen liittyvät uskomukset, sillä Raamattu opettaa vain USKOVIEN KASTEESTA, jonka ihminen ottaa uskoon tulonsa ja raamatullisen opetuksen jälkeen.

Totuuden nimessä on myös sanottava, ettei luterilainen kirkko toteuta edes Lutherin antamaa lapsikasteopetusta, vaan se on muuntanut sitäkin yhä sekavampaan muotoon. Tietysti on niin, että jos nykyajan ihmisille ehdotettaisiin edellä mainittua kastekaavaa, kukaan järkevä ihminen ei uskoisi sitä.

Olemme perineet Aadamin langenneen tilan, jossa ei ole Jumalan kirkkautta. Sen takia olemme joutuneet pimeyden valtojen vaikutuksen alaiseksi, turmeltuneet ja kuolleet rikoksiimme. Mutta me emme ole perineet Aadamin syntivelkaa tai jotain salaista kirousta, jota ihmisen pitäisi kantaa "rakastavan Isän syntymälahjana".

Jumala luo jokaisen lapsen synnittömään tilaan, mutta täällä maailmassa hän joutuu pimeyden voimien vaikutuksen alaiseksi ja synnin orjuuteen. Jumalan ratkaisu perkeleen orjuudesta vapautumiseen on Jeesuksen vastaanottaminen, uudestisyntyminen ja Pyhällä Hengellä täyttyminen. Tämä varustus tekee ihmisestä SISÄISEN UUDEN LUOMUKSEN kautta pimeyden valtojen voittajan. Uskova elää sisäisen henkensä kautta Jeesuksen yhteydessä ja Taivasten valtakunnassa.

Uskon elämä Jumalan valtakunnassa on vapaita uskon valintoja. Mikään ei ole kätkettyä tai salattua vaan jokainen on täysin tietoinen siitä, mitä hän tekee ja miksi. Lapsikaste on määrätyllä tavalla rinnastettavissa okkultismiin, koska sen kautta lapselle opetetaan, että Jumala on tehnyt hänelle kaiken oleellisen ilman hänen omaa valintaansa ja vastuutaan.

Lapsikaste opettaa, että hän on tämän toimenpiteen vaikutuksesta uudestisyntynyt, tullut Jumalan lapseksi ja täyttynyt Pyhällä Hengellä. Todellisuudessa ei kuitenkaan ole mitään sellaista tapahtunut. Miten tällaisen opetuksen saanut sitten voisi käsittää, että hänen pitäisi vielä uudestaan tulla Jumalan lapseksi? Miten hän voi uskoa, että hänen täytyy uudestaan täyttyä Pyhällä Hengellä, koska saamansa opetuksen mukaan hän on jo lapsikasteessa täyttynyt Hengellä?

Lapsikasteopetuksen seurauksena ihmisen sieluun syntyy sekaannus siitä, mitkä asiat ovat ihmisen vastuulla ja mitkä asiat ovat Jumalan vastuulla. Jos ihminen uskoo, että pelastus ja hänen uskonsa ovat vain Jumalan vastuulla, sielunvihollinen pystyy estämään ihmistä tekemästä uskon ratkaisua. Lutherin kehittämä oppi sidotusta ratkaisuvallasta on erittäin turmiollinen tässä suhteessa.

On traagista, että pelkästään lapsikasteeseen luottavat joutuvat kadotukseen, koska uskomus lapsikasteen pelastavaan voimaan on petosta. Lapsikasteella on hyvin syvällinen vaikutus kaikkiin sen valheelle altistuneille, koska se kylvää petollisen valheen heti ihmisen elämän alussa. Tämä valheellinen ajattelu vaikuttaa sielun syvemmissä kerroksissa ja jarruttaa uskossa kasvamista myöhemminkin.

SIVUN ALKUUN

6. Kaste Moosekseen

1. Kor. 10:1-4: Sillä minä en tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä, että isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi ja SAIVAT KAIKKI KASTEEN MOOSEKSEEN PILVESSÄ JA MERESSÄ ja söivät kaikki samaa hengellistä ruokaa ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa. Sillä he joivat hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; ja se kallio oli Kristus.

Upotuskasteen hengellinen merkitys on johtaa sen ottava henkilö SAMAISTUMAAN SIIHEN PERSOONAAN, jonka nimeen upotus tapahtuu. Mooseksella oli voitelu ja näky Egyptistä vapautumiseksi. Mooseksen kautta Israelin kansalla oli yhteys Jumalaan. Upotuskaste Moosekseen merkitsi kansalle samaistumista Moosekseen ja Jumalan suunnitelmaan. Mooses oli profeetta ja hän oli esikuva Jeesuksesta. Uuden liiton uskoville Jeesus on tie Jumalan valtakuntaan ja upotuskasteessa me samaistumme Häneen ja Hänen suunnitelmaansa.

Room. 6:3-4: Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut? Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.

Upotuskasteen kautta me samaistumme Jeesuksen kuolemaan ristillä noustaksemme Hänen ylösnousemusvoimassaan uuteen elämään uusina luomuksina. Upotuskaste ei ole mikään rituaali, joka salaisella tavalla toteuttaisi kaiken tämän vaan se on USKON JA JEESUKSELLE ANTAUTUMISEN JULISTUS, jonka kautta Pyhä Henki pääsee tekemään uudistavan työnsä elämässämme.

SIVUN ALKUUN

7. Jeesuksen lähetyskäsky

Jeesuksen antama suuri lähetyskäsky Markuksen evankeliumissa kuuluu:

Mark. 16:15-16: Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.

Huomioiden kreikankielen vivahteet tämä jae voidaan kääntää sananmukaisesti näin:

"Mentyänne kaikkeen maailmaan julistakaa evankeliumia kaikelle luomakunnalle. Joka tulee uskovaksi ja tulee kastetuksi, hän on tuleva pelastumaan, mutta joka ei tule uskovaksi, hänet tullaan tuomitsemaan."

Ensiksi on siis evankeliumin julistaminen, sitten on uskoon tuleminen evankeliumin vastaanottamisen kautta ja sen jälkeen on upotuskasteen ottaminen Jeesukselle antautumisen merkiksi, julistukseksi ja uskon teoksi. Tämä on Jeesuksen opetus, jonka mukaan apostolit toimivat.

Upotuskasteen laiminlyöminen tai sen puutteellinen ymmärtäminen on merkittävä syy siihen, ettei uskova saa voittoa jostain syntielämän alueesta. Tämän seurauksensa sukukiroukset ja muut demoniset orjuudet ja sairaudet voivat ryöstää jopa koko elämän ja sen tarkoituksen toteutumisen Jeesukseenkin uskovalta. Voittamaton riivaajien painostus voi johtaa sellaiseen epäuskon tilaan, jossa ihminen luopuu kokonaan uskosta. Siksi meidän tulee ottaa suurella vakavuudella, kuuliaisuudella ja nöyryydellä kaikki Raamatun opetukset ja noudattaa niitä. Silloin toteutuu se uskon voitto ja siunaus, jonka Jeesus on valmistanut kaikille!

SIVUN ALKUUN

8. Upotuskaste on uuden liiton oppi

Jeesuksen kautta Jumala asetti upotuksen uuden liiton toiseksi perustukseksi uudestisyntymisen jälkeen. Jeesus itse otti upotuksen Johannes Kastajan edessä, Hän itse kastoi opetuslapsineen ja opetti apostolit toteuttamaan tätä järjestystä Jumalan valtakunna ilosanoman julistamisessa.

Joh. 3:22: Sen jälkeen Jeesus meni opetuslapsineen Juudean maaseudulle ja oleskeli siellä heidän kanssaan ja kastoi (=UPOTTI).

Joh. 4:12: Kun nyt Herra sai tietää fariseusten kuulleen, että JEESUS TEKI OPETUSLAPSIKSI JA KASTOI (=UPOTTI) useampia kuin Johannes vaikka Jeesus ei itse kastanut (=UPOTTANUT), vaan hänen opetuslapsensa.

Matt. 3:13-17: Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen tykö hänen kastettavakseen. Mutta tämä esteli häntä sanoen: "Minun tarvitsee saada sinulta kaste, ja sinä tulet minun tyköni!" Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "SALLI NYT; SILLÄ NÄIN MEIDÄN SOPII TÄYTTÄÄ KAIKKI VANHURSKAUS." Silloin hän salli sen hänelle. Kun Jeesus oli kastettu, nousi hän kohta vedestä, ja katso, taivaat aukenivat, ja hän näki Jumalan Hengen tulevan alas niinkuin kyyhkysen ja laskeutuvan hänen päällensä. Ja katso, taivaista kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt."

Miksi Jeesus antoi upottaa itsensä? Me näemme Raamatun ilmoituksesta monta syytä tähän:

Mark. 11:27-33: Ja he tulivat taas Jerusalemiin. Ja kun hän käveli pyhäkössä, tulivat ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat hänen luoksensa ja sanoivat hänelle: "Millä vallalla sinä näitä teet? Tahi kuka sinulle on antanut vallan näitä tehdä?" Mutta Jeesus vastasi heille: "Minä myös teen teille yhden kysymyksen; vastatkaa te minulle, niin minä sanon teille, millä vallalla minä näitä teen. Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä? Vastatkaa minulle." Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', niin hän sanoo: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?' Vai sanommeko: 'Ihmisistä'?" - sitä he kansan tähden pelkäsivät sanoa, sillä kaikkien mielestä Johannes totisesti oli profeetta. Ja he vastasivat ja sanoivat Jeesukselle: "Emme tiedä." Silloin Jeesus sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla minä näitä teen."

Jeesus ilmaisi käänteisesti fariseuksille, että Hänen valtuutuksensa tulee siitä, että Hän otti Johanneksen edessä upotuksen. Hänen sanansa ilmaisevaT myös sen, että Johanneksen julistus parannukseen upottamisesta oli Jumalan asettama tehtävä. Fariseukset katselivat sivusta, tarkkaillen ja pysyen ulkopuolisina eikä heillä ollut Pyhän Hengen voimaa.

Joh. 12:17-19: Niin kansa, joka oli ollut hänen kanssansa, kun hän kutsui Lasaruksen haudasta ja herätti hänet kuolleista, todisti hänestä. Sentähden kansa menikin häntä vastaan, koska he kuulivat, että hän oli tehnyt sen tunnusteon. Niin fariseukset sanoivat keskenään: "Te näette, ettette saa mitään aikaan; katso, koko maailma juoksee hänen perässään."

Jos Jeesus synnittömänä ja Jumalasta syntyneenä ihmisenä tarvitsi upotuksen vedessä saadakseen palveluvoitelun, kuinka paljon enemmän me synnistä pelastuneet ihmiset tarvitsemme heikkoudessamme tämän Jumalan asettaman ratkaisun Pyhän Hengen voitelun saamiseksi!

SIVUN ALKUUN

9. Upotuskasteeseen täytyy liittyä usko

Kaikki pelastuksen vastaanottaminen Jeesuksessa tapahtuu uskon kautta. Jumala kutsui Paavalin apostolin tehtävään, "että syntyisi uskon kuuliaisuus Hänen nimeänsä kohtaan pakanakansoissa". Elämä Taivasten valtakunnassa on elämää uskossa ja kuuliaisena Jumalan ilmoitukselle.

Room. 14:23: …sillä kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä.

Room. 1:5: jonka kautta me olemme saaneet armon ja apostolinviran, ETTÄ SYNTYISI USKON KUULIAISUUS HÄNEN NIMEÄNSÄ KOHTAAN kaikissa pakanakansoissa...

Kun Jeesus otti upotuskasteen Johannekselta, Hän vihkiytyi KUULIAISUUTEEN toteuttaakseen Isän tahdon palvelutyössään. Tämä antautuminen tuli johtamaan Hänet kuolemaan asti. Kuoleman jälkeen Isä korotti Hänet ylösnousemuksen kautta hallitsemaan valtaistuimellaan. Meillä on sama kutsu ja elämänsuunnitelma Jeesuksen seuraajina. Jeesus kutsuu meitä kuolemaan pois synnistä ja ANTAUTUMAAN USKON KUULIAISUUTEEN HÄNELLE elääksemme ja palvellaksemme Pyhän Hengen voitelussa.

Jaak. 2:26: Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut.

Usko Jeesukseen tarkoittaa uskoa Häneen Persoonana ja Hänen Sanaansa sekä toimimista Hänen opetustensa mukaisesti. Uskomme todistuksena ja ilmentymänä me otamme upotuskasteen tultuamme vakuuttuneiksi sen jumalallisesta merkityksestä ja suuresta siunauksesta. Upotuskasteen kautta Jumala kutsuu meitä Jeesuksen seuraajina kuolemaan pois vanhasta ihmisestä, jotta uusi luomus Pyhän Hengen voimassa voi syntyä ja alkaa hallita meidänkin elämässä.

Kolossalaiskirjeen 2. luvussa Paavali opettaa samasta asiasta puhuen sydämen ympärileikkauksesta Hengessä. Sehän tarkoittaa synnin vallan murtumista ja Jeesuksen muodon syntymistä ihmisessä. Sitä ennen Paavali varoittaa, ettemme todellakaan joutuisi petoksen valtaan pitäytymällä ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin, vaan Jeesukseen. Usko Jeesukseen tarkoittaa uskoa Hänen sanaansa, joka johtaa Jeesukseen samaistumiseen, kasvamista Häneen, tulemista yhä enemmän Hänen kaltaisekseen. Tietysti se tarkoittaa Hänen esimerkkinsä seuraamista myös upotuskasteessa!

Kol. 2:8-15: Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen. Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti, ja te olette täytetyt hänessä, joka on kaiken hallituksen ja vallan pää, ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella: ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista. Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen, teidät hän teki eläviksi yhdessä hänen kanssaan, antaen meille anteeksi kaikki rikokset, ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin. Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi; hän sai heistä hänen kauttaan voiton riemun.

Jakeen 12 käännöksessä on valitettava epätarkkuus, joka hämärtää upotuskasteessakin välttämättömän uskon olemuksen. Jae pitäisi kääntää esimerkiksi seuraavasti:

Kol. 2:12: ...ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt USKOEN JUMALAN VAIKUTUKSEEN (=sydämen ympärileikkauksen Hengessä, lihan kuolemisen ja nousemisen uuteen elämään Jeesuksessa), Jumalan, joka herätti hänet kuolleista.

Paavali ei tarkoita tässä yleistä uskoa Jumalaan, vaan uskoa siihen, että kun ihminen ottaa upotuskasteen Jeesuksen nimeen, hänessä nyt alkaa toteutua Pyhällä Hengellä täyttyminen ja Pyhän Hengen uudistava työ, joka tulee johtamaan lihan kuolettamiseen ja sydämen ympärileikkaukseen Hengessä.

Upotuskasteen ottaminen hyödyttää uskovaa todella vasta sitten, kun hän saa asiasta opetuksen ja ilmestyksen sekä USKOO Pyhän Hengen uudistavan työn alkavan voimallisesti vaikuttaa hänessä upotuskasteen ottamisen jälkeen. Upotuskasteen tarkoitus on liittää ihminen Jeesukseen ja Hänen pelastustyöhönsä täydellisesti. Siinä ei ole kysymys ns. seurakuntaan liittämisestä, joka oppi tulee roomalaiskatolisesta kirkosta. Uskon kautta me julistaudumme Jeesuksen opetuslapsiksi ja julistamme synnin, sairaudet, kiroukset ja riivaajien ikeet kukistetuiksi elämässämme upotuskasteen kautta.

SIVUN ALKUUN

11. Kaste Jeesuksen nimeen

Kristillisyys jakautuu kasteen ottamisen suhteen myös siinä, että pitääkö kaste ottaa Jeesuksen nimeen vai Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Suomessakin on esiintynyt uutta "karismaattista" opetusta, että uskovien pitäisi ottaa ns. kolminkertainen upotuskaste.

Monet muotokristilliset perinnäissääntöihin nojaavat kirkkokunnat valelevat (roomalaiskatoliset ja luterilaiset) tai upottavat (kreikkalaisortodoksit) lapsia "Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen" kolme kertaa. Jotkut varhaisemmat herätyssaarnaajat ovat kannattaneet kolminkertaista kastetta palvelutyössään ja julistuksessaan. Heidän voitelunsa salaisuus ei kuitenkaan ollut tämä, vaan antautuminen syvällisesti kuolemaan pois synnistä ja vanhasta ihmisestä, jotta uusi elämä Jeesuksessa ilmestyisi.

Raamatun opetukset johtavat meidät ymmärtämään KASTEEN JEESUKSEEN OLEVAN OIKEA JA RIITTÄVÄ. Tämän ymmärtämiseksi meidän on tarkasteltava ns. suuren lähetyskäskyn alkuperäistä sisältöä Matt. 28:19-20 jakeissa. Laaja joukko Raamatun tutkijoita on sitä mieltä, että näiden jakeiden sisältöä on muutettu Roomassa n. 200-luvulla. Ongelmana väärennöksen korjaamiseksi on se, että vuonna 301 keisari Diocletianus poltti Rooman kirkot ja niiden mukana tuhoutuivat vanhimmat Matteuksen evankeliumin alkuperäiset tekstit. Jäljelle jäivät vain myöhemmät kopiot, joihin oli jo liitetty tämä väärennös. Mutta asiaa huolellisesti tarkastelemalla jokainen voi saada varman käsityksen alkuperäisestä sisällöstä.

Alkuperäisestä muutettu sanamuoto kuuluu suomalaisessa Raamatussa näin:

Matt. 28:19-20: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."

Mutta esimerkiksi Antiokian piispa Eusebiuksen kirjeissä (noin 20 löydetty) tämä kohta kirjoitetaan näin:

"MENTYÄNNE TEHKÄÄ OPETUSLAPSIKSI KAIKKIA KANSOJA MINUN NIMESSÄNI OPETTAEN HEITÄ PITÄMÄÄN KAIKKI, MITÄ MINÄ MÄÄRÄSIN TEILLE."

Kansainväliset Raamatun tutkijat ovat esittäneet mm. seuraavia perusteluja sille, että nykyraamatun jakeet eivät esiinny alkuperäisenä, vaan siihen on tehty tarkoitushakuinen lisäys Rooman kirkon toimesta:

Ilmaisu "Jeesuksen nimessä" tarkoittaa Hänen valtuutuksellaan, Hänen voimansa kautta, Hänen opetustensa mukaan ja Hänen esimerkkinsä, sovitustyönsä ja nykyisen hallintovaltansa perusteella. Apostolit toimivat tämän opetuksen mukaisesti ja niin meidänkin tulee tehdä.

Ap. t. 2:38: Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.

Ap. t. 19:2-6: Ja hän sanoi heille: "Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?" Niin he sanoivat hänelle: "Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan." Ja hän sanoi: "Millä kasteella te sitten olette kastetut?" He vastasivat: "Johanneksen kasteella." Niin Paavali sanoi: "Johannes kastoi parannuksen kasteella, kehoittaen kansaa uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Jeesukseen." Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen. Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän päällensä Pyhä Henki, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat.

Alkukreikassa sana 'nimeen' on ilmaistu sanalla 'onoma', joka tarkoittaa 'nimi', 'arvovalta', 'luonne'. 'Onoma' tarkoittaa tavanomaisen nimen ohella kaikkea, mitä nimen kattama persoona on: ajatukset, tunteet, arvovallan, kiinnostuksen, opetukset, käskyt, ainutlaatuisuuden, teot jne. Sanamuoto JEESUKSEN NIMEEN tarkoittaa Jeesuksen ilmoituksen, Jeesuksen pelastustyön ja Hänen persoonansa vastaanottamista sekä Häneen liittymistä Jumalan valtakunnan suunnitelman mukaisesti.

SIVUN ALKUUN

12. Täydellisyys tulee uskon kuuliaisuuden kautta

Jumalan täydellisyys toimii keskeneräisten ja vajavien, mutta kuuliaisuudessa tehtyjen USKON TEKOJEN kautta. Mooseksen temppelin kalustus tehtiin käsityönä suhteellisen vaatimattomissa oloissa. Monet tänä päivänä teollisesti valmistetut esineet olisivat mahdollisesti "paremman näköisiä" verrattuna ilmestysmajan kalustoon. Meille on vain tullut tarunhohtoinen mielikuva ilmestysmajan luonnollisesta ulkonäöstä.

Jumala tiesi antaessaan temppelin rakentamisohjeet, että kansa oli heikossa ja vajaassa tilassa. Silti Hänen sydämensä täysi rakkaus ja siunaus tulivat siihen, mitä kansa USKOSSA teki Hänen ohjeensa mukaan. Kansa teki parasta mitä osasi silloin. Siihenkin Jumala antoi kyvyn ja taidollisuuden. Niin tapahtuu tänäkin päivänä.

2. Kor. 4:5-7: Sillä me emme julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta, että hän on Herra ja me teidän palvelijanne Jeesuksen tähden. Sillä Jumala, joka sanoi: "Loistakoon valkeus pimeydestä", on se, joka loisti sydämiimme, että Jumalan kirkkauden tunteminen, sen kirkkauden, joka loistaa Kristuksen kasvoissa, levittäisi valoansa. Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä.

Uskonnollinen täydellisyydentavoittelu vei fariseukset harhaan. Fariseukset olivat muuttaneet liiton opetukset monisataiseksi käskykokoelmaksi, jotta se olisi "parempi". Jeesus nuhteli fariseuksia tästä käytännöstä ja osoitti toisen tien. Jos voimaa puuttuu, sitä ei kannata lähteä etsimään menetelmien kautta, vaan antautumalla lisää Jeesukselle.

Raamattu ei ole menetelmäohje vaan uskon ohje. On paljon Raamatun ilmoitusta, joka on annettu kuvainnollisesti tai epätäydellisesti. Jumala ei ole halunnut antaa ihmiselle Sanaa, joka olisi täydellinen. Hän haluaa sen sijaan, että ihmiset etsisivät Jeesuksen persoonaa, joka on täydellinen.

Esimerkiksi Herran ehtoollisen kuvaus on hyvin ylimalkainen, eikä edes rabbinistinen perinnäissäännöstö osaa kertoa, kuinka "raamatullinen" ehtoollinen pitäisi nauttia. Meille ei ole annettu täydellistä ilmoitusta, mutta meillä on TÄYDELLINEN JEESUS, joka on pelastajamme. Hänen täydellisyytensä täyttää USKON KAUTTA meidän vajavuutemme. Perfektionismia parempi sydämen tila on puhtaus ja nöyryys, sillä sellaiset saavat nähdä Herran!

Olemme olleet todistamassa kahdessa eri kastetilaisuudessa, kuinka Pyhä Henki suoritti upottamisen! Toinen oli vuonna 1998 Clearwaterissa Meksikon lahden rannalla, jossa oli Rodney Howard-Browne'n River of Tampa Bay seurakunnan kastetilaisuus uimarannalla. Silloin kastettiin useita satoja ihmisiä. Heitä meni veteen yhdellä kerralla seitsemän. Jokaisen kastettavan takana oli avustaja. Kun kaikki oli valmista, Rodney pyysi, että Pyhä Henki tulee ja kastaa nämä Jeesuksen nimeen, Pyhä Henki tuli jokaisen ylle ja upotti heidät veteen. Sitten avustajat nostivat heidät pinnalle ja auttoivat rannalle. Monet saivat niin voimakkaan Pyhän Hengen kosketuksen, että he eivät kyenneet pysymään pystyssä pitkään aikaan. Suuri joukko ihmisiä lojui rantahiekalla Pyhän Hengen voiman alla!

Aivan samoin tapahtui vastaavassa kastetilaisuudessa, joka järjestettiin River-seurakunnan sisätiloissa altaassa. PYHÄ HENKI UPOTTI JOKAISEN HENKILÖKOHTAISESTI YHDEN KERRAN VEDEN ALLE! Jos Pyhä Henki itse tekee näin, eiköhän sen tule kelvata meille ihmisillekin!

SIVUN ALKUUN

13. Kasteen ottaminen ja kastaminen

Raamattu opettaa ihmistä ottamaan kasteen sen jälkeen, kun hän on tullut uskoon ja alkaa ymmärtää Jumalan Sanan opetusta asiasta. Raamatun mukaan kastetta ei suoritettu pakolla tai tietämättä, vaan ihmiset ottivat sen tahdon valinnan kautta. Tämä on kaiken Taivasten valtakunnan ilmestymisen periaate.

Alkuseurakunnassa ihmiset ottivat upotuskasteen julistuksen ja opetuksen jälkeen, jonka perusteella heissä syntyi USKON KUULIAISUUS Jumalan Sanan opetukselle. Näin tapahtui Jerusalemissa ensimmäisen Pyhän Hengen vuodatuksen jälkeen, samoin tapahtui Samariassa Filippuksen julistustyön seurauksena, samoin toimi Paavali kääntymisensä jälkeen, samoin tapahtui Efesossa, ennen kuin herätys tuli sinne jne.

Upotuskasteen ottaminen vain seurakuntaan liittymiseksi on valheellinen rituaali. Silloin uskova ei pääse uskossa omistamaan upotuskasteen todellista merkitystä. Seurakuntaan liittämiset ovat turhia rituaaleja, sillä Jumala on liittänyt jokaisen uudestisyntyneen Kristuksen ruumiin jäseneksi. Toinen asia on sitten liittyä johonkin hengelliseen yhteisöön tai työnäkyyn vastuunkantajana ja palvelijana.

Jos joku upotuskasteen ottanut on saanut aivan väärän opetuksen eikä hän pysty omistamaan uskossa upotuskasteen koko siunausta, on oikein ottaa todellinen uskovien kaste. Siihen upotukseen voi haudata kaiken sen asteisen epäuskon ja sekaannuksen ja nousta uuteen elämään ylösnousemusvoimassa.

Kun kasteen ottava ihminen saa Raamatun ilmoittaman opetuksen ja ottaa upotuskasteen uskoen Jumalan toimivan elämässään Sanan opetuksen mukaisesti, kaikki upotuskasteen siunaus alkaa toteutua hänen elämässään. Oleellista ei ole se, kuka kastaa, missä se tapahtuu ja kuinka se toteutetaan. Merkitsevää on se, mitä tapahtuu kasteen ottavan ihmisen sydämessä ja mielessä suhteessa Jeesukseen. Jokainen upotuskasteen ottanut ja sen hengellisen merkityksen ymmärtävä ja opettamaan pystyvä voi palvella toisia ihmisiä upotuskasteen ottamisessa.

Korneliuksen huoneen tapahtumat osoittavat, että ihminen voi saada Pyhän Hengen, vaikkei hän olisikaan ottanut upotuskastetta. Korneliuksen perhekunnan jäsenten sydämet olivat kuitenkin niin valmistetut, että he olivat heti valmiit ottamaan kasteen Pyhällä Hengellä täyttymisen jälkeen. Upotuskasteen ottamisessa ratkaisevaa on sydämen antautuminen Jeesukselle, Hänen Sanalleen ja Pyhälle Hengelleen.

Ap. t. 2:38-39: Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja OTTAKOON KUKIN TEISTÄ KASTEEN (=UPOTUKSEN) Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."

Ap. t. 8:12: Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin HE OTTIVAT KASTEEN (=UPOTUKSEN), sekä miehet että naiset.

Ap. t. 9:18: Ja heti putosivat hänen (Paavali) silmistään ikäänkuin suomukset, ja hän sai näkönsä ja nousi ja OTTI KASTEEN (=UPOTUKSEN).

Ap. t. 19:5-6: Sen kuultuaan HE OTTIVAT KASTEEN (=UPOTUKSEN) Herran Jeesuksen nimeen. Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän päällensä Pyhä Henki, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat.

SIVUN ALKUUN

14. Hengellinen kasvu ja upotuskaste

Hengellinen edistyminen nopeutuu valtavasti upotuskasteen ottamisen jälkeen. Uskon voima, hengellisen elämän syvyys, voitto synnistä, Pyhän Hengen lahjat ja muu Taivasten valtakunnan elämä saavuttavat aivan toisen luokan tuloksia sen jälkeen. Ei tarvitse muuta kuin tutustua Jumalan palvelijoihin, lähetystyöhön, seurakuntiin ja työnäkyihin maailmanlaajuisesti. Evankeliumi leviää maailmassa sellaisten seurakuntien kautta, jotka opettavat Raamatun mukaista uskoa: uudestisyntymistä, upotuskastetta ja Pyhällä Hengellä täyttymistä.

Lähetyskentillä toimivat julistajat todistavat jatkuvasti siitä, kuinka nimenomaan upotuskasteen ottamisen yhteydessä tapahtuu voimakkaita vapautumisia demonisista siteistä ja myös fyysisiä parantumisia. Monet ihmiset täyttyvät myös Pyhällä Hengellä samalla kun heidät upotetaan kasteessa ja he alkavat profetoida ja puhua uusilla kielillä.

Toisaalta voimme huomata, että seurakunnissa, joissa pitäydytään lapsikasteessa, pysytään edelleen epäuskossa, sekaannuksessa, noituudessa, monenlaisessa syntielämässä. Niissä piireissä otetaan vastaan saastaisia oppeja kuten homoliittojen ja homopappien hyväksymistä jne. Sellaiset uskovat hyväksyvät jopa opettajiksi ihmisiä, jotka eivät itse edes usko.

Martti Luther toi jotain valoa katolisen kirkon pimeyteen, mutta hänen jälkeensä Jeesus on kirkastanut edelleen seurakunnalleen paljon lisää Jumalan valtakunnan totuuksia. Jeesuksen tulemuksen lähestyessä valo tulee yhä edelleenkin lisääntymään ja kutsuu meitä perkaamaan pois vanhan hapatuksen ja astumaan uuteen, suurempaan kirkkauteen.

15. Yhteenveto

Raamatun opettaa, että upotuskaste tulee ensisijaisesti ottaa oman vapaan vakuuttuneisuuden perusteella, eikä sitä tule pakottaa kenellekään. Kaiken tulee tapahtua Hengen vapaudessa ja uskossa. On tärkeää, että kasteen ottamisessa on avustajia ja todistajia, jotka palvelevat tässä tapahtumassa. Kastettava antautuu Jumalalle ja ottaa upotuskasteen ihmisten edessä.

Ennen upotusta uskova valitsee irtisanoutua synnistä, vastaanottaa Jeesuksen sekä antautua Hänelle kokonaan. Kastettava antautuu upotettavaksi USKOEN JUMALAN ALKAVAN TÄMÄN JÄLKEEN TOIMIA HÄNEN ELÄMÄSSÄÄN toteuttaakseen lihan kuolettamisen ja ylösnousemuselämään nousemisen. Kastettavalle voidaan sanoa esimerkiksi näin: "Ota vastaan upotuskaste Jeesuksen nimeen."

Tämä uskon teko on pätevä Jumalan ja ihmisten edessä. Raamatullisen kasteen ottaneella on oikeus ja voima uskoa Pyhän Hengen voitelun alkavan laskeutua hänen elämäänsä. Hän saa uskoa, että Jumala toimii hänen elämässään ja toteuttaa lihan kuolettamisen ja sydämen ympärileikkauksen Hengessä. Upotuskasteen ottaneella on oikeus uskoa täysi Pyhän Hengen lahja omakseen ja alkaa vastaanottaa lisääntyvää Hengen voitelua, vapautumisia, parantumista ja kaikkia Isän siunauksia Jeesuksessa Kristuksessa.

SIVUN ALKUUN

Takaisin | Jeesuksen kohtaaminen | Uudestisyntyminen | Uskon varmuuden saaminen
Upotuskaste | Pyhällä Hengellä täyttyminen | Parantuminen | Vapautuminen | Kutsumus