RAAMATTU
1. RAAMATUN ALKUPERÄSTÄ

Käytettävissämme olevissa raamatuissa on tallennettuna vuosituhansien aikana tapahtuneita ihmisen ja Jumalan yliluonnollisia ilmestymisiä, kohtaamisia ja ihmisten elämää Jumalan yhteydessä ja Jumalan ulkopuolella. Raamattu on ainutlaatuinen kokoelma Jumalan ilmestymistä eri aikoina ja eri tilanteissa. Kirjoitukset kattavat ihmisen ajatuksia ja Jumalan suunnitelmia ihmisen luomisesta aikakauden täyttymykseen asti.

Jo vanhan liiton aikana rabbit valikoivat monien kirjoitusten joukosta heidän arvionsa mukaan terveet opetukset kokoelmaan, josta muodostui vanhan liiton kirjoitukset. Uudessa liitossa oli vielä suurempi tarve koostaa tervettä uuden liiton opetusta sisältävät sirpaleiset ja hajanaiset kirjoitukset "kaanoniksi" eli "ohjeeksi". Tästä muodostui nykyisen tunnettu raamattu. Kaanonin ulkopuolelle jätettiin epämääräiset ja epäluotettaviksi arvioidut kirjoitukset. Näistä käytetään nimeä "apogryfikirjat", joka tulee sanasta "apogryfos" eli "kätketty".

Jumala antoi juutalaisille erityisen kunnioituksen Hänen ilmoitustaan kohtaan. Juutalaiset arvostavat kirjoituksia ja perustavat elämänsä kirjoitusten opetuksiin. Tunnettu sanonta juutalaisten opettajien piirissä on "Kirjoitettu on…". Jumalan antamasta tehtävästä ja siunauksesta johtuen juutalaiset rabbit suhtautuivat kirjoituksiin pikkutarkasti. Kun he kopioivat tekstejä, niiden tuli olla tarkalleen saman sisältöisiä. Sen tähden eri paikoista löydetyt ja eri ikäiset vanhan liiton kirjoitukset ovat hämmästyttävän yhtä pitäviä.

Pakanakansat eivät noudattaneet samaa pikkutarkkaa kirjoitusten jäljentämistä. Kirjoituksista syntyi erilaisia versioita sen mukaan, millaisella tarkkuudella niitä kopioitiin. Käytettävissä on ollut paljon erilaisia käsikirjoituksia ja niiden koostaminen ehyeksi ohjeeksi eli kaanoniksi on ollut suuri työ. Tässä ei ole saavutettu yksimielisyyttä eri kirkkokuntien keskuudessa.

Käsissäsi oleva raamattu ei ole tullut satumaisella tavalla Jumalalta. Se on vuosituhansien aikana synnytetty, tallennettu, tutkittu ja arvioitu kokoelma eri kirjoittajien tekstejä. Pyhä Henki on inspiroinut kirjoittajia, jotka ovat kuitenkin olleet vajavaisia ihmisiä. Inhimillisen käden jälki näkyy raamatuissa ja niiden käännöksissä. Kaiken vajavuuden keskellä niistä nousee Pyhän Hengen inspiroima yliluonnollinen ilmoitus Jumalasta. Uuden liiton kirjoitusten erityinen sisältö on johdattaa lukija Pyhän Hengen, Jeesuksen ja Jumalan Isän yhteyteen. Kirjoitukset suuntaavat niitä tutkivat Jumalan yhteyteen.

Kukaan kirjoituksia kirjoittanut profeetta, apostoli tai muu Jumalan palvelija ei ole kirjoittanut jotain erityistä osaa raamattuun. Evankeliumien kirjoittajat ovat kirjoittaneet Jeesuksen palvelutyötä kattaneita erilaisia tallenteita eri aikoina ja erilaisia tarkoituksia varten. Esimerkiksi Luukas kirjoitti Luukkaan evankeliumin ja apostolien teot ilmeisesti Paavalin puolustukseksi Rooman keisarin kohtaamista varten.

Muut raamatun kirjoitusten kirjoittajat ovat kirjoittaneet erilaisia ja yksittäisiä tarkoituksia varten tarpeelliseksi kokemiaan tekstejä. Apostolien kirjeet ovat kohdistetut tietyille seurakunnille tiettyä painostusta ja opetusta varten. Kirjoituksista on säilynyt lyhyempiä ja pidempiä versioita. Joissain versioissa ilmaistaan asioita eri tavalla kuin toisissa. Toisia versioita pidetään luotettavampina kuin toisia. Raamattu ei ole meidän Jumalamme vaan raamattu osoittaa meille Jumalan, johon meidän tulee suuntautua ja kiinnittyä.

RAAMATTU